25.12.
Paratiisi kutsuu! Klo 9 lähdimme minibussilla kohti Khao Sok National Parkin hienointa osaa - Cheow Larn Lake -järveä. Osallistuimme kaksipäiväiselle retkelle, jossa kierrellään kaksi päivää kansallispuistoa ja välissä nukutaan yö järven päällä kelluvissa mökeissä. Automatka kesti reilun tunnin ajan, ja matkalla kävimme kaupassa. Jo automatkalla maisemat oli todella hienot, mutta ei silti mitään verrattuna siihen, mitä ne järvellä olivat. Saavuimme pieneen satamaan, jossa hyppäsimme pitkähäntäveneen kyytiin ja reilun tunnin venematka kohti majapaikkoja alkoi. Maisema oli upea. Valtavia kalkkikiviseinämiä, saaria, viidakkoa. Vau.
Majapaikalla oli parisenkymmentä pientä mökkiä rivissä, isot yhteistilat ja silta rantaan ja metsään rakennetut vessat. Vaikka mökit olivat vain parin-kolmenkymmenen metrin päässä rannasta, oli vesi niiden alla yli 30 metriä syvä. Paikalle päästyämme meillä oli reilu tunti aikaa ennen lounasta -> uimaan! Smaragdinvihreä vesi oli todella lämmintä ja siellä ois voinu ja halunnu viipyä loputtomiin. Ympärillä kohoava viidakko näytti henkeäsalpaavan upealta. Paratiisi. Paikassa oli myös kajakkeja, joita sai käyttää vapaasti ja kävimme melomassa niillä lähialueilla. Näimme valtavan pytonin uivan järven yli, apinalauman hyppimässä puissa ja syömässä lehtiä ja pari hornbilliä lentelemässä. Ja paljon muuta.
Ensimmäisenä päivänä oli kohteena Namtaloo Cave, eli 700 metriä pitkä, luonnontilassa oleva luola, jonka lävitse kulkee joki. Syötiin lounas ja ajettiin veneillä muutaman minuutin matkan päähän ja aloitettiin vaeltaminen. Luolalle käveltiin puolisentoista tuntia viidakon läpi, luolassa vajaa tunti ja loppumatka ehkä tunti. Reissu oli kertakaikkiaan mahtava. Luola oli pilkkopimeä, ja kuljimme vain otsalamppujen valojen varassa. Vesi on hionut seinämät upean muotoisiksi, joessa sai välillä kahlata ja välillä uida. Katossa oli satoja lepakoita, vedessä kaloja ja maassa hämähäkkejä ja sirkkoja. Kämmenen kokoinen pomppiva hämis oli aika söpö! Luola oli aivan mahtava kokemus, sinne pitää päästä vielä joskus uudestaan.
Majapaikoille päästyämme oli vajaa pari tuntia aikaa päivälliseen. Uimaan! Matti otti kajakin ja lähdimme Taijan kanssa uiden liikkeelle. Uimme saarien väliin jäävää kapeahkoa solaa pitkin ehkä vajaan kilsan päähän, paikalle, josta aloitimme vaelluksen. Matti kulki matkan kajakilla, johon pääsimme roikkumaan, kun alkoi väsyttää. Aurinko alkoi laskea ja käännyimme takaisin, olimme perillä juuri sopivasti päivälliseksi. Uimareissu oli huikee, oli niiin hienoo vaan uiskennella keskellä viidakkoa ilman, että näkee ympärillä mitään ihmisen tekemää. Paitsi tietty järven, joka on alunperin syntynyt padon rakentamisen myötä.
Päivällisen jälkeen oli yösafari: lähdimme veneellä pilkkopimeään katselemaan rantoja valonheittimen kanssa ja etsimään eläimiä. Ikävä kyllä veden ollessa niin korkealla, kuin se oli, ei eläimiä juurikaan tule rannoille, emmekä nähneet kuin joitain lintuja. Ja upean tähtitaivaan. Kun palasimme takaisin majapaikoille, oli siellä juhlat pystyssä joulun ja erään työntekijän synttäreiden kunniaks. Syötävää ja juotavaa ja kivoja ihmisiä! Tutustuttiin muihin reissaajiin ja painuttiin yöuintien kautta nukkumaan.
26.12
Herätyskello soi 6:00, apina alkoi kiljumaan tauotta ehkä viideltä. Herranjestas, mikä mekkala. Noustiin auringonnousun aikaan ja lähdettiin melomaan puoleks tunniks aamu-usvan sekaan. Palattiin seittemäks, jolloin lähettiin aamusafarille. Eli veneellä katselemaan rantoja taas, tällä kertaa vähän paremmin tuloksin. Nähtiin kolmea eri apinalajia apinavauvoineen, uiva käärme ja lintuja. Aamupala-ananaspannarin kautta uimaan ja hyvästit kelluville mökeille -paluumatka alkoi. Ajoimme veneellä n. Tunnin matkan päähän, jossa pysähdyimme saarelle. Vaelsimme n. puolentoista tunnin matkan saaren toiseen päähän, jossa söimme lounaan ja kävimme uimassa. Matkalla näimme mm. apinan, lentoliskon, norsun jälkiä ja upeita maisemia, tottakai. Lyhyt venematka, tunti autossa ja takas kylään.
Käytiin illalla vielä Swimming Holella uimassa, jossa oli tällä kertaa myös kolme apinaa. Ja aamulla matka jatkuu, kohti Krabia. Täällä ei tullu otettua kuvia kännykällä muuten ku venematkalla ja uimareiällä. Niistä ja tekstistä ei taas selviä kyl yhtään, miten hienoo tää oikeesti oli. Suosittelen.
Paratiisi kutsuu! Klo 9 lähdimme minibussilla kohti Khao Sok National Parkin hienointa osaa - Cheow Larn Lake -järveä. Osallistuimme kaksipäiväiselle retkelle, jossa kierrellään kaksi päivää kansallispuistoa ja välissä nukutaan yö järven päällä kelluvissa mökeissä. Automatka kesti reilun tunnin ajan, ja matkalla kävimme kaupassa. Jo automatkalla maisemat oli todella hienot, mutta ei silti mitään verrattuna siihen, mitä ne järvellä olivat. Saavuimme pieneen satamaan, jossa hyppäsimme pitkähäntäveneen kyytiin ja reilun tunnin venematka kohti majapaikkoja alkoi. Maisema oli upea. Valtavia kalkkikiviseinämiä, saaria, viidakkoa. Vau.
Majapaikalla oli parisenkymmentä pientä mökkiä rivissä, isot yhteistilat ja silta rantaan ja metsään rakennetut vessat. Vaikka mökit olivat vain parin-kolmenkymmenen metrin päässä rannasta, oli vesi niiden alla yli 30 metriä syvä. Paikalle päästyämme meillä oli reilu tunti aikaa ennen lounasta -> uimaan! Smaragdinvihreä vesi oli todella lämmintä ja siellä ois voinu ja halunnu viipyä loputtomiin. Ympärillä kohoava viidakko näytti henkeäsalpaavan upealta. Paratiisi. Paikassa oli myös kajakkeja, joita sai käyttää vapaasti ja kävimme melomassa niillä lähialueilla. Näimme valtavan pytonin uivan järven yli, apinalauman hyppimässä puissa ja syömässä lehtiä ja pari hornbilliä lentelemässä. Ja paljon muuta.
Ensimmäisenä päivänä oli kohteena Namtaloo Cave, eli 700 metriä pitkä, luonnontilassa oleva luola, jonka lävitse kulkee joki. Syötiin lounas ja ajettiin veneillä muutaman minuutin matkan päähän ja aloitettiin vaeltaminen. Luolalle käveltiin puolisentoista tuntia viidakon läpi, luolassa vajaa tunti ja loppumatka ehkä tunti. Reissu oli kertakaikkiaan mahtava. Luola oli pilkkopimeä, ja kuljimme vain otsalamppujen valojen varassa. Vesi on hionut seinämät upean muotoisiksi, joessa sai välillä kahlata ja välillä uida. Katossa oli satoja lepakoita, vedessä kaloja ja maassa hämähäkkejä ja sirkkoja. Kämmenen kokoinen pomppiva hämis oli aika söpö! Luola oli aivan mahtava kokemus, sinne pitää päästä vielä joskus uudestaan.
Majapaikoille päästyämme oli vajaa pari tuntia aikaa päivälliseen. Uimaan! Matti otti kajakin ja lähdimme Taijan kanssa uiden liikkeelle. Uimme saarien väliin jäävää kapeahkoa solaa pitkin ehkä vajaan kilsan päähän, paikalle, josta aloitimme vaelluksen. Matti kulki matkan kajakilla, johon pääsimme roikkumaan, kun alkoi väsyttää. Aurinko alkoi laskea ja käännyimme takaisin, olimme perillä juuri sopivasti päivälliseksi. Uimareissu oli huikee, oli niiin hienoo vaan uiskennella keskellä viidakkoa ilman, että näkee ympärillä mitään ihmisen tekemää. Paitsi tietty järven, joka on alunperin syntynyt padon rakentamisen myötä.
Päivällisen jälkeen oli yösafari: lähdimme veneellä pilkkopimeään katselemaan rantoja valonheittimen kanssa ja etsimään eläimiä. Ikävä kyllä veden ollessa niin korkealla, kuin se oli, ei eläimiä juurikaan tule rannoille, emmekä nähneet kuin joitain lintuja. Ja upean tähtitaivaan. Kun palasimme takaisin majapaikoille, oli siellä juhlat pystyssä joulun ja erään työntekijän synttäreiden kunniaks. Syötävää ja juotavaa ja kivoja ihmisiä! Tutustuttiin muihin reissaajiin ja painuttiin yöuintien kautta nukkumaan.
26.12
Herätyskello soi 6:00, apina alkoi kiljumaan tauotta ehkä viideltä. Herranjestas, mikä mekkala. Noustiin auringonnousun aikaan ja lähdettiin melomaan puoleks tunniks aamu-usvan sekaan. Palattiin seittemäks, jolloin lähettiin aamusafarille. Eli veneellä katselemaan rantoja taas, tällä kertaa vähän paremmin tuloksin. Nähtiin kolmea eri apinalajia apinavauvoineen, uiva käärme ja lintuja. Aamupala-ananaspannarin kautta uimaan ja hyvästit kelluville mökeille -paluumatka alkoi. Ajoimme veneellä n. Tunnin matkan päähän, jossa pysähdyimme saarelle. Vaelsimme n. puolentoista tunnin matkan saaren toiseen päähän, jossa söimme lounaan ja kävimme uimassa. Matkalla näimme mm. apinan, lentoliskon, norsun jälkiä ja upeita maisemia, tottakai. Lyhyt venematka, tunti autossa ja takas kylään.
Käytiin illalla vielä Swimming Holella uimassa, jossa oli tällä kertaa myös kolme apinaa. Ja aamulla matka jatkuu, kohti Krabia. Täällä ei tullu otettua kuvia kännykällä muuten ku venematkalla ja uimareiällä. Niistä ja tekstistä ei taas selviä kyl yhtään, miten hienoo tää oikeesti oli. Suosittelen.
Älä enää koskaan sano hämähäkkejä söpöks :D Mä oon niin kade, kuulostaa niin huikeelta se meno siellä! Nauttikaa loppureissusta!
VastaaPoista