21.12, viimenen päivä Bangkokissa! Ei mitään sen suurempaa suunnitelmaa - vain bussilippujen osto ja kaupungille kiertelemään. Hostellista checkoutattu aamulla ja kävelty ympäriinsä miljoonia kilometrejä, aamusta iltaan. Satuttiin törmäämään paikalle, kun keskustassa oli jonkinlainen amnestyn(?) mielenosoitus ja kierreltiin ostoskeskuksissa.
Illalla klo 21 lähti yöbussi Ranongiin, joka on pieni satamakaupunki pienen venematkan päässä Myanmarista - ja turistien ainoa syy kaupunkiin tulemiselle taitaakin olla ns. Visa run: kun maasta poistuu, saa uusittua viisumin. Täältä on helppo piipahtaa Myanmarin puolelle Kawthoungiin, josta palattaessa Thaimaassa saa taas viettää pidemmän aikaa. Me käydään Myanmarissa muuten vaan päiväreissulla aatonaattona.
Bussimatka oli tähänastisista matkoista paras. Bussi oli makuubussi, jossa penkin sai käännettyä lähes makuuasentoon, paikoilla oli penkit ja tyynyt ja matkan alussa ja lopussa tarjottiin syötävää ja juotavaa. Ah. Kaheksan tunnin matkan aikana saatiin nukuttua hyvät yöunet ja perillä oltiin viiden maissa, ennen auringonnousua. Ranongista emme saaneet varattua etukäteen majoitusta. Kiertelimme pari tuntia ympäri kaupunkia etsimässä vapaita paikkoja hotelleista ja hostelleista, kunnes lopulta löysimme mahtavan huoneen hyvältä paikalta, n. 5e/naama.
Ranongista meillä ei ollut mitään odotuksia tai suunnitelmia, vaan tää oli ennemminkin pakollinen pysähdyspaikka Myanmariin pääsemiseksi. Vaan paljon löytyy täältäkin! Väsynyt Matti jäi päiväks nukkumaan hotellille ja lähdettiin Taijan kanssa kiertelemään kaupunkia ja etsimään polkupyöriä. Pitkän ja tuskaisen etsimisen jälkeen saimme skootterin allemme ja pääsimme tutkimaan lähiympäristöä. Ekaa kertaa vasemmanpuoleisessa liikenteessä, HUI! Onneks täällä on vähän liikennettä ja vääränpuoleisuuteenkin tottu tosi nopeesti.
Löysimme kartasta maininnan kuumasta lähteestä -> sinne! Yllättäin paikka ei ollutkaan turisteille rakennettu maksullinen hirvitys kaikkine hienouksineen, vaan pelkkä kuuma vesiallas ja pukukopit. Jee! Vesi oli yllättävänkin kuumaa. Saatiin kans selville, että lähellä on Ngao Waterfall National Park lähteineen ja vesiputouksineen. Vesiputous näyttäs tosin hienommalta sadekautena, kun sieltä tulis kans vettä. Mut paikka oli silti mahtava. Yhteensä käytiin skootterilla viidessä eri paikassa, joista kaikki oli upeita.
Saavuttiin kaupunkiin tosi hyvään aikaan: kaupungin pääkatu muutettiin täksi illaksi kävelykaduksi, jolla oli katumarkkinat. Livemusiikkia, tanssiesityksiä, kojuja, ruokaa! Syötiin päivällinen napsimalla eri kojuista kaikkee pientä, mitättömän hintasta herkkua, joista lopulta koostui ihan hyvä määrä syötävää. Ahmittiin hyönteisiä (sirkkoja ja toukkia), mustekalaa, donitsia, sushia, kotitekoisia sipsejä, lihajuttuja, hedelmiä ja kaikkee muuta paikallista outoa. Mut olipahan hyvää!
Illalla klo 21 lähti yöbussi Ranongiin, joka on pieni satamakaupunki pienen venematkan päässä Myanmarista - ja turistien ainoa syy kaupunkiin tulemiselle taitaakin olla ns. Visa run: kun maasta poistuu, saa uusittua viisumin. Täältä on helppo piipahtaa Myanmarin puolelle Kawthoungiin, josta palattaessa Thaimaassa saa taas viettää pidemmän aikaa. Me käydään Myanmarissa muuten vaan päiväreissulla aatonaattona.
Bussimatka oli tähänastisista matkoista paras. Bussi oli makuubussi, jossa penkin sai käännettyä lähes makuuasentoon, paikoilla oli penkit ja tyynyt ja matkan alussa ja lopussa tarjottiin syötävää ja juotavaa. Ah. Kaheksan tunnin matkan aikana saatiin nukuttua hyvät yöunet ja perillä oltiin viiden maissa, ennen auringonnousua. Ranongista emme saaneet varattua etukäteen majoitusta. Kiertelimme pari tuntia ympäri kaupunkia etsimässä vapaita paikkoja hotelleista ja hostelleista, kunnes lopulta löysimme mahtavan huoneen hyvältä paikalta, n. 5e/naama.
Ranongista meillä ei ollut mitään odotuksia tai suunnitelmia, vaan tää oli ennemminkin pakollinen pysähdyspaikka Myanmariin pääsemiseksi. Vaan paljon löytyy täältäkin! Väsynyt Matti jäi päiväks nukkumaan hotellille ja lähdettiin Taijan kanssa kiertelemään kaupunkia ja etsimään polkupyöriä. Pitkän ja tuskaisen etsimisen jälkeen saimme skootterin allemme ja pääsimme tutkimaan lähiympäristöä. Ekaa kertaa vasemmanpuoleisessa liikenteessä, HUI! Onneks täällä on vähän liikennettä ja vääränpuoleisuuteenkin tottu tosi nopeesti.
Löysimme kartasta maininnan kuumasta lähteestä -> sinne! Yllättäin paikka ei ollutkaan turisteille rakennettu maksullinen hirvitys kaikkine hienouksineen, vaan pelkkä kuuma vesiallas ja pukukopit. Jee! Vesi oli yllättävänkin kuumaa. Saatiin kans selville, että lähellä on Ngao Waterfall National Park lähteineen ja vesiputouksineen. Vesiputous näyttäs tosin hienommalta sadekautena, kun sieltä tulis kans vettä. Mut paikka oli silti mahtava. Yhteensä käytiin skootterilla viidessä eri paikassa, joista kaikki oli upeita.
Saavuttiin kaupunkiin tosi hyvään aikaan: kaupungin pääkatu muutettiin täksi illaksi kävelykaduksi, jolla oli katumarkkinat. Livemusiikkia, tanssiesityksiä, kojuja, ruokaa! Syötiin päivällinen napsimalla eri kojuista kaikkee pientä, mitättömän hintasta herkkua, joista lopulta koostui ihan hyvä määrä syötävää. Ahmittiin hyönteisiä (sirkkoja ja toukkia), mustekalaa, donitsia, sushia, kotitekoisia sipsejä, lihajuttuja, hedelmiä ja kaikkee muuta paikallista outoa. Mut olipahan hyvää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti