Suomesta Vietnamiin, Ho Chi Minh City

Huh. Kun ajatteli etukäteen yli 20 tunnin matkustamista, odotukset ei ollu korkeella. Enpä voi koskaan sanoa oikeesti nauttineeni lentomatkustuksesta. Tänään kyllä sai yllättyä positiivisesti - matka oli mahtava.

Matka Helsinkiin sujui mukavasti Artun tarjoamalla autokyydillä ja lento Frankfurtiin lähti ajallaan. Yleensä lentokoneet ovat todella ahtaita, enkä pysty istumaan penkeillä normaalisti pitkään, koska polvet ottavat edessä olevaan penkkiin kiinni. Vaan nyt tilaa oli vaikka muille jakaa ja hintaan sisältyi aamupala. Lennolla hyvä fiiliksemme tais näkyä muillekin - Frankfurtiin saavuttuamme pari suomalaista, Tomppa ja Essi, tulivat
juttelemaan kanssamme, koska vaikutimme kuulemma niin positiivisilta. :) he olivat matkalla Kambodzaan häämatkalleen ja meillä oli sama lento Vietnamiin. Vietimme jonkun aikaa porukalla, kunnes tiemme erkanivat.

Vietnamin koneeseen meille oli annettu istumapaikat jo Suomessa. Koneeseen noustessa kävi kuitenkin ilmi, etteivät järjestelmät pelaa yhteen ja paikkamme olivat menneet - ja jouduimme istumaan parempaan luokkaan, jossa oli käsittämättömän isot jalkatilat, kosketuskäyttötelkkarit, kaksi lämmintä ateriaa, ilmaset viinit sun muuta. Kyllä kiitos. :)

Vietnamiin saavuttuamme pääsimme vähän säätämään viisumiemme kanssa, mutta pääsimmepä lopulta maahan.  Hyppäsimme bussiin ja saavuimme kaupunkiin. Liikenne on kaoottista ja mopoja on helvetisti. Seikkailimme hostelliin, jätimme kamat talteen ja lähdimme kiertelemään kaupunkia. Ilma on tosi kuuma, mutta sopivan kostea niin ei oo liian tukala olla.

Ihmiset on täällä todella ystävällisiä ja me ollaan niille melkonen nähtävyys :D kaikki kattoo, hymyilee, vilkuttelee ja monet tulee kättelemään. Kaupassa joku ipana tuli jatkuvasti tökkimään ja kurkki hyllyjen takaa. Tykkään näistä ihmisistä! :D

Päätettiin vähän ajan kiertelyn jälkeen lähteä kaupungin lähistöllä oleville Cu Chi -tunneleille, joita vietkong-sotilaat käyttivät joskus jossain sodassa tai jotain. Toni tuntee taas hyvin historiaa! Paikan päälle pääsimme vihdoin kahden pitkän bussimatkan jälkeen vain todetaksemme paikan menneen hetkeä aiemmin kiinni. Mutta ei haittaa pätkääkään, matkat olivat mahtavia. Huippua nähdä maaseutua rennosti bussissa istuessa. :)
Bussimatkan aikana todettiin, että nyt on nähty jo ihan tarpeeks miljoonakaupunkia ja päätettiin lähtee aamulla jo eteenpäin. Vilkastiin karttaa ja päätettiin lähtee aamujunalla Phan Thietiin. Merenrannalle, jee!
Ps. Kiva olla miljonääri! 50 eurolla sai lähes 1,5 miljoonaa dongia :D ja mikään ei maksa mitään. Mainio kana-nuudelikeitto makso alle euron, bussikyydit paria kymmentä senttiä jne. :D

Pps. Matistakin tuli tänään hieman viisaampi! Nyt Matti tietää, miltä banaanikasvi näyttää. :D

Ppps. Pitäs varmaan alkaa kuvaamaan enemmän kännykällä kun en saa blogiin kuvia ku kännykän kautta...