28.12.2015 - Yangon - Ngwe Saung
Aamulla liian aikainen herätys ja lento Bangkokiin ja sieltä Yangoniin.
Aamulla liian aikainen herätys ja lento Bangkokiin ja sieltä Yangoniin.
Muutama ensimmäinen huomio Burmasta:
- kaikki ihmiset kenen kanssa ollaan oltu tekemisissä, on ollu tosi mukavia ja hymyileväisiä
- Yangon vaikuttaa tosi siistiltä, ei kauheesti roskaa ja sotkua.
- Yangon ei myöskään vaikuta yli 5 miljoonan asukkaan suurkaupungilta. Kaupunki on viihtyisän oloinen ja aika puistoinen.
- Ihmiset toljottaa kadulla. Kaikki ja kaikkialla. Osa näyttää ihmettelevän ja osa näyttää siltä että haluais tulla juttelemaan.
- Katuruoka on halpaa ja hyvää!
- Ihmiset näyttää ihan erilaiselta kuin Thaimaassa. Lisäksi miehet käyttävät hamemaista lannevaatetta "longyi" ja ihmisillä on naamassa tosi usein paksu kerros aurinkosuojavoidetta, ilmeisesti sekä suojaksi että meikkinä.
- Kymmenpotenssit on vaikeita. Kas kun automaatti ei antanutkaan nostaa 3500 euron arvosta Kyateja lentokentällä. Ei ollutkaan viis vaan puol miljoonaa. Oho.
- Kerjääviä ihmisiä on kaduilla, niitä ei hetkeen olekaan näkynyt.
- USD on usein käytetympi valuutta, kuin Kyatit. Kaikki hinnat kerrotaan eka dollareina, pitää kysyä erikseen hintaa paikallisessa rahassa.
- Liikenne on oikeanpuoleista, mutta autoissa ratit on myös oikealla. Ilmeisesti taustalla aika brittien vallan alla.
- Yangonissa ei näkynyt ainuttakaan skootteria
- Rommipullo ja kalja ovat kaupassa saman hintaisia: n. euron.
- Kadut ovat täynnä punaisia roiskeita: monet (lähinnä miehet) pureskelevat betel-pähkinöitä, ja sitten syljeskelevät punaista kuolaa pitkin katuja. Ja beteleitä käyttävien suut näyttää siltä kuin niillä ois jäätävä ientulehdus ja hampaat harottaa, hyh. Betel on ilmeisesti kuin purutupakkaa, lehteen käärittyjä juttuja. Mitä lie. Kaduilla on paljon pieniä kojuja, joissa niitä kääritään.
- Puhelimeen on kiva puhua kaiutin päällä ja huutaen.
- Naapurimaihin verrattuna majoitus ja liikkuminen on kalliimpaa, ruoka aika samoissa hinnoissa.
- kaikki ihmiset kenen kanssa ollaan oltu tekemisissä, on ollu tosi mukavia ja hymyileväisiä
- Yangon vaikuttaa tosi siistiltä, ei kauheesti roskaa ja sotkua.
- Yangon ei myöskään vaikuta yli 5 miljoonan asukkaan suurkaupungilta. Kaupunki on viihtyisän oloinen ja aika puistoinen.
- Ihmiset toljottaa kadulla. Kaikki ja kaikkialla. Osa näyttää ihmettelevän ja osa näyttää siltä että haluais tulla juttelemaan.
- Katuruoka on halpaa ja hyvää!
- Ihmiset näyttää ihan erilaiselta kuin Thaimaassa. Lisäksi miehet käyttävät hamemaista lannevaatetta "longyi" ja ihmisillä on naamassa tosi usein paksu kerros aurinkosuojavoidetta, ilmeisesti sekä suojaksi että meikkinä.
- Kymmenpotenssit on vaikeita. Kas kun automaatti ei antanutkaan nostaa 3500 euron arvosta Kyateja lentokentällä. Ei ollutkaan viis vaan puol miljoonaa. Oho.
- Kerjääviä ihmisiä on kaduilla, niitä ei hetkeen olekaan näkynyt.
- USD on usein käytetympi valuutta, kuin Kyatit. Kaikki hinnat kerrotaan eka dollareina, pitää kysyä erikseen hintaa paikallisessa rahassa.
- Liikenne on oikeanpuoleista, mutta autoissa ratit on myös oikealla. Ilmeisesti taustalla aika brittien vallan alla.
- Yangonissa ei näkynyt ainuttakaan skootteria
- Rommipullo ja kalja ovat kaupassa saman hintaisia: n. euron.
- Kadut ovat täynnä punaisia roiskeita: monet (lähinnä miehet) pureskelevat betel-pähkinöitä, ja sitten syljeskelevät punaista kuolaa pitkin katuja. Ja beteleitä käyttävien suut näyttää siltä kuin niillä ois jäätävä ientulehdus ja hampaat harottaa, hyh. Betel on ilmeisesti kuin purutupakkaa, lehteen käärittyjä juttuja. Mitä lie. Kaduilla on paljon pieniä kojuja, joissa niitä kääritään.
- Puhelimeen on kiva puhua kaiutin päällä ja huutaen.
- Naapurimaihin verrattuna majoitus ja liikkuminen on kalliimpaa, ruoka aika samoissa hinnoissa.
Myanmar, ehkä yksi maailman mielenkiintoisimmista maista. Jännittävää historiaa löytyy vaikka kuinka ja ois kiva tietää siitä sen verran, että osaisin tähän jonkun hienon referaatin raapustaa, mutta ei onnistu. Kyseessä on kuitenkin entinen Burma, jonka nimen (hiljattain kaatunut) hallitseva sotilasjuntta muutti Myanmariksi. Lisäksi suurimman kaupungin Rangoonin nimi muutettiin Yangoniksi ja pääkaupunki siirrettiin sieltä Naypyitawiin, keskelle ei-mitään rakennettuun uuteen pääkaupunkiin. Myös lippu uusittiin. Suuri osa maasta on edelleen turisteilta kiellettyä ja maahan matkaaminen on muutenkin ollut varsin rajoitettua, sillä entisen hallintonsa aikana maa oli erittäin sulkeutunut. Nyt maa alkaa kuitenkin vapautua, demokratia kukkia ja maahan saapuminen lentäen ainakin onnistuu vailla mitään ongelmia. Maateitse maahan taitaa toistaiseksi päästä vain parilta raja-asemalta.
Yangonista löydettiin nopeasti kohtuullinen hostelli vitosen naamahintaan. Sieltä lähdettiin selvittelemään seuraavien päivien suunnitelmia: ankaran säätämisen jälkeen päädyttiinkiin lähtemään rannikolle Ngwe Saungiin jo tänään yöbussilla. Vähän tuli turhaan maksettua hostellia siis mutta saipahan kamat säilöön ja pääsi suihkuun. Meno-paluumatkat rannikoille maksaa 15 euroa, samoin matka Yangonista Inle-järvelle.
Ennen bussin lähtöä käytiin katsomassa kaupungin ykkösnähtävyyttä, Shwedagon Paya -pagodaa. Kyseessä on kaakkois-Aasian suurin buddhalainen temppeli, 99 metriä korkea kullattu pagoda ja sitä ympäröivät monet ja upeat kullatut ja kultaamattomat patsaat. Kultaa löytyy ujot 27 tonnia ja pagodan huipussa on lisäksi yli 5000 timanttia, 2000 safiiria ja ties mitä. Melkosta. Todella upea ja todella vaikuttava. Mahtava. Huhhuh. Sisäänpääsystä sai pulittaa kuutisen euroa ja lisäksi otettiin opas parilla eurolla. Oppaan englannista ei saanut paljoakaan selvää, mutta kyllä siinä jotain silti oppi.
Bussille matkatessamme ihmiset neuvoivat todella mielellään tietä, tekee ihan jatkuvasti mieli kysellä vaikka olisikin kartalla, kun ihmiset niin tykkää neuvoa. :D bussi oli yllättäin siisti ja hieno, tosi uuden näkönen. Kambodzan tapaan bussin telkkarissa pyörii toinen toistaan kamalampia ja toisiaan kopioivia musiikkivideoita, äänet täysillä tottakai.
Perille saavuttiin aikataulusta kaks tuntia etuajassa. Klo 2 yöllä. Öö. Lisäks matkalla kuultiin parilta sveitsiläiseltä, että paikat ovat aika täynnä ja täällä on pelkkiä kalliita resortteja. Heillä on yksi halvimmista, joka on 220 usd yöltä. Öö. Bussi vieläpä jätti viiden kilsan päähän kylästä jonkun resortin pihaan. Kysyttiin yöpaikkaa, oli täynnä. Varauduttiin juuri henkisesti nukkumaan rantahiekalla, kunnes nähtiin pari humalaista länsimaalaista turistia. Haa. Lyöttäydyttiin porukkaan, johon tuli vielä pari tyyppiä lisää. Hengattiin ilta siis aamuviiteen asti parin ruotsalaisen, espanjalaisen ja hollantilaisen kanssa meressä uiden ja höpöttäen. Ja nukuttiin ruotsalaisten perhehuoneessa, jossa sattui olemaan ylimääräistä tilaa. Kätevää! Ja kivaa, oli hyviä tyyppejä. Heistä muut työskentelevät Yangonissa englannin opettajina, yksi oli tapaamassa kaveriaan.
29.12.2015 - Ngwe Saung
Aamulla ruotsalaiset toverit heräsivät aamubussiin Yangoniin, me lähdettiin etsimään yöpaikkaa. Käveltiin viereiseen joka oli täynnä. Soitin seuraavaan, jossa huonon englannin saattelemana lyötiin luuri korvaan. Lähettiin kävelemään kylää päin, ja matkalla saatiinkin napattua skootteritaksit.
Aamulla ruotsalaiset toverit heräsivät aamubussiin Yangoniin, me lähdettiin etsimään yöpaikkaa. Käveltiin viereiseen joka oli täynnä. Soitin seuraavaan, jossa huonon englannin saattelemana lyötiin luuri korvaan. Lähettiin kävelemään kylää päin, ja matkalla saatiinkin napattua skootteritaksit.
Kylästä löytyi heti rupunen guesthouse ilahduttavaan 5usd naamahintaan. Pyykit kielimuurin yli pesuun, kilo aurinkorasvaa päälle ja kilometrien pituiselle lähes autiolle, täydelliselle rannalle. Muutama tunti uimista mahtavassa aallokossa traktorin sisäkumien kanssa, nuorta kookospähkinää ja löhöilyä. Lämpöä yli 30 ja meressäkään ei kyllä kylmä tule.
30.12.2015 - Snorkkelireissu
Snorkkeloimaan on päästävä, mutta ranta on aaltoinen ja hiekkapohjainen, joten siellähän ei mitään näe. Joten varasimme eilen tälle aamulle veneretken saarelle. 15 euron hintaan kuuluu venekuljetukset, snorkkelit, lounas ja käynnit kahdella saarella. Iloiseksi yllätykseksemme samaan veneeseen sattui aiemmat tuttavuutemme Espanjasta ja Hollannista, sekä heidän britti ja paikallinen kaverinsa. Hyvä porukka!
Snorkkeloimaan on päästävä, mutta ranta on aaltoinen ja hiekkapohjainen, joten siellähän ei mitään näe. Joten varasimme eilen tälle aamulle veneretken saarelle. 15 euron hintaan kuuluu venekuljetukset, snorkkelit, lounas ja käynnit kahdella saarella. Iloiseksi yllätykseksemme samaan veneeseen sattui aiemmat tuttavuutemme Espanjasta ja Hollannista, sekä heidän britti ja paikallinen kaverinsa. Hyvä porukka!
Snorklauspaikka Bird Islandilla oli aika erilainen kuin mikään aiemmista: vesi oli aika syvää ja korallia yms. pohjajuttua akka vähän. Kaloja puolestaan oli paljon ja huikeen värisiä. Aallokko teki paikkaan kivan edestakaisen virtauksen ja snorklatessa pystyilin vaan heittäytymään virran vietäväksi ja lipua kalaparvien mukana.
Kun oltiin lähtemässä seuraavaan paikkaan, ankkuri ei irronnutkaan pohjasta. Kiskottiin sitä aikamme ja lopulta köysi jouduttiin katkaisemaan, emmekä ehtineetkään enää toiselle saarelle. No ehdittiin kuitenkin snorklata kuitenkin ihan tarpeeksi.
Rannassa käveltiin Lovers Islandille, jolle pääsee laskuveden aikaan kävellen. Jatkettiin iltaa kavereiden kanssa syömään ja illalla toiseen ravintolaan katsomaan tosi upeeta tulishowta. Rannalla ollessa on nyt tullu syötyä pelkkiä mereneläviä, tosi hyviä kaikki! Kalaa, katkarapua ja mustekalaa. Nam.
31.12.2015 - Matkustusta Inle-järvelle
Aamu-uinti, aamupala, pakkaaminen, eväiden osto, bussiin! Yangonissa aikataulun mukaan viisi tuntia, jonka jälkeen yöbussilla Inle-järvelle. Tämmöinen vuodenvaihde tällä kertaa.
Aamu-uinti, aamupala, pakkaaminen, eväiden osto, bussiin! Yangonissa aikataulun mukaan viisi tuntia, jonka jälkeen yöbussilla Inle-järvelle. Tämmöinen vuodenvaihde tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti