Pangandaran & Yogyakarta

26.12.2014 - Green Valley, Pangandaran
Ai niin mikä Green Canyon? Pyh, monsuunisateiden mutaama puro. Käytiin tänään Citumangissa eli Green Valleyssa: vähän vastaavanlainen viidakon keskellä oleva joki, mutta hienompi, halvempi ja parempi.

Veneilyn sijaan täällä koko jokireitti mentiin uiden. Saimme jopa jättää tällä kertaa kelluntaliivit pois uimista häiritsemästä. Reitti alkoi luolalla; uimme pimeään, hienoon luolaan vähän matkaa vastavirtaan ihmettelemään. Luolasta poistuttuamme saimme kiivetä puiden juuria pitkin kalliolle 7 metrin korkeuteen ja hyppiä sieltä alas. Huippua!

Etenimme joessa kahlaten, uiden ja virran mukana lilluen n. kilometrin matkan ja halutessamme saimme jäädä milloin vain viettämään aikaa matkan varrelle. Pääsimme mm. hyppäämään pieneltä vesiputoukselta alas, uimaan sen alle, hyppimään köydellä ja puusta veteen sekä kiipeämään liaania pitkin. Ja pääsipä lopussa myös kiipeämään köysitikkaita n. 11-12 metriin puuhun ja hyppäämään sieltäkin alas. Muutamaa köyttä lukuunottamatta paikka oli täysin luonnontilassa. Apinan paratiisi!

Maksoimme tästä oppaalle yhteensä 200idr, nelisen euroa/naama. Paikkaan olisi ilmeisesti päässyt omatoimisestikin eurolla, mutta opas oli tosi kätevä; hän osasi kertoa turvalliset hyppypaikat ja näyttää helpot reitit koskessa kahlaamiseen.

Citumangin jälkeen kävimme vielä Batu Hiu -rannalla seikkailemassa kallioilla ja ihastelemassa hurjia aaltoja. Matkalla hostellille löydettiin sattumalta hieno laskuveden paljastama alue.

Ja tästä skootterilla! Palmuissa kasvaa salak-hedelmää

Mutta kun kerran paljon hyvää, niin miksei huonoakin? Illalla myös selvisi, että Jussin lento myöhästyi ja hän ei ole pääsemässä Yogyakartaan luoksemme. Kovasti selvitellään, missä, milloin ja miten törmäämme, saa nähdä. Äh. Lisäksi toisen skootterimme omistaja tuli valittamaan, että olimme rikkoneet skootterin mittareiden suojapleksin. Ei rikottu, ei makseta. Perkele. Niin ja rahanvaihdossa olin taas jotenkin vahingossa laskettu rahat 500 tonnia alakanttiin. Jopas sattui. Vaikka lähes kaikki Indonesialaiset on ollu tosi mahtavia, mahtuu porukkaan muutama mölökin :D

27.12.2014 - Yogyakarta
Varasimme hostellin kautta kyydit Yogyakartaan: bussilla Kroyan juna-asemalle, josta junalla Jogjaan. Samalla yritettiin selvitellä, missä ja miten kohtaamme Jussin. Minä ja Taija ostettiin junaliput maanantaiaamulle Surabayaan, johon Jussi lentäisi sunnuntai-illaksi; Lina matkustaa sinne bussilla sunnuntain aikana. Jos vain kaikki menee niin, kuin tällä hetkellä näyttäisi menevän.

Yogyakartassa majoitumme kaverini Danarin luona. Hän oli Tampereella kuukauden ajan vaihdossa ja silloin pyysin häneltä yöpaikkaa meille siksi aikaa, kun olemme siellä. Saavuttuamme kaupunkiin hän oli kaverinsa Rifkin kanssa asemalla meitä vastassa. Ja pääsimmepä ihan kunnon lukaaliin asumaan, talo on tosi upea. Eikä siivoamisesta tarvitse huolehtia, sillä perheellä on kodinhoitaja. Kelpais. :D

Sumplimme illan aikana asioita ja Jussin toisenkin lennon myöhästyessä yritimme selvitellä asioita. Danar ja Rifki veivät meidät paikalliseen hulppeaan ravintolaan syömään kaupungille ominaisia herkkuja. Naminami! Tämän jälkeen meidät vietiin paikalliseen huippusuosittuun illanviettopaikkaan: karaokeen Happy Puppyyn. Paikasta vuokrataan omalle porukalle huone, jossa on laadukkaat karaokevehkeet ja sinne voi tilata syötävää ja juotavaa. Aika hauska :D

28.12.2014 - Yogyakarta: Borobudur ja Prambanan

Jogjassa on kaksi kuuluisaa temppeliä: Buddhalainen Borobudur ja hindulainen Prambanan. Borobudurin sanotaan olevan erityisen hieno auringonnousun aikaan, joten siihen tähdätään: herätys klo 3:00, lähtö 3:30, perillä ollaan noin tunnin kuluttua. Siellä meille selvisi, että temppeli aukeaa virallisesti vasta kuudelta ja auringonnousua katsoakseen paikkaan pitää mennä jonkun hotellin kautta ja maksaa itsensä kipeäksi. Samalla kuulimme lähellä olevasta kukkulasta, jolle pääsee halvalla katsomaan auringonnousua ja temppeliä kaukaa. Sinne!

Kuuden maissa lähdimme takaisin temppelille. Kyseessä on maailman suurin Buddhalainen rakennelma, joka koostuu useasta myötäpäivään kierrettävästä kerroksesta, joiden seinien kaiverrukset kertovat ilmeisesti Buddhan tarinaa. Tai jotain sinne päin. Ylimmissä kerroksissa on kymmeniä kellomaisia stupia.

Vierailupäivämme sattui olemaan kyllä tuplahuono: on sekä sunnuntai, että paikallisten loma-aika. Tästä johtuen paikka oli aivan täynnä porukkaa. Ja täällä kuvien ruinaaminen alkoi jo ärsyttää. Kuvissa möllöttämiseen vaan menee ihan liikaa aikaa ja täällä haluais itekkin yrittää katella ja keskittyä paikkoihin, eikä tulla jatkuvasti häirityksi.

Päikkärit kotona (poissaollessamme siivotussa huoneessa!) ja matka jatkuu Prambananille, Indonesian suurimmalle hindulaiselle temppelialueelle. Buddhalaisesta matalasta ja leveästä rakennustyylistä poiketen hindulaiset temppelit ovat kapeita ja korkeita. Rakennelmissa on keskivaiheilla yksi rakennuksen kiertävä kävelyreitti, jonka seinille on kaiverrettu otteita Ramayanasta, hindulaisille tärkeästä teoksesta. Ylhäällä on kammio, jossa on veistos siitä hahmosta, jolle kyseinen temppeli on omistettu. Temppeleistä kolme suurinta on omistettu pääjumalille eli kaiken luojalle Brahmalle, sen säilyttäjälle eli Vishnulle ja tuhoajalle eli Shivalle.

Illan lähetessä myös Jussin kaupunkiin saapuminen varmistui ja pääsimme suunnittelemaan reissun jatkoa. Poikien suosituksesta menemmekin Mount Bromolle Malangin, emme Probolinggon kautta. Minä ja Taija matkustamme sinne junalla Surabayan kautta, koska ehdimme jo ostaa sinne liput aiemman (kusseen) suunnitelman vuoksi. Lina ja Jussi tulevat sinne suoraan Jogjasta bussilla. Ja vihdoin illalla kans Jussi saapui mukaan porukkaan. Jee!

29.12.2014 Matkalla Surabayaan
Matkalla Surabayaan junalla. Danar heitti veljensä kanssa mut ja Taijan juna-asemalle kuudeksi (jes aamuherätykset. Taas. Äh.) ja lähdettiin seittemältä matkaan kalliilla (n. 15e) ykkösluokan junalipuilla. Matkalippuja on nyt paikallisten loma-aikaan tosiaan vaikea saada. Viitisen tuntia myöhemmin saavutaan Surabayaan ja sieltä joko bussilla tai junalla Malangiin. Ostettiin varmuuden vuoks alle 2e:n junaliput Malangiin, mutta sitä junaa joutuis odottaan kuus tuntia. Saa nähdä, mitä tehdään! :)