Sumatralta Jaavalle - Jakarta ja Pangandaran

23.12.2014
Aikainen herätys, autolla puolentoista tunnin matka lentokentälle ja puolentoista tunnin lento Jakartaan. Alkava lomasesonki alkoi hieman jännittää, sillä hotellimme saksalainen omistaja kertoi meille Indonesian ruuhkista; joskus tähänkin lentokenttämatkaan on kulunut 21 tuntia, mutta silti pahimmat ruuhkat ovat Jaavalla. Auts.

Täällä sitä ollaan, maailman väkirikkaimmalla saarella, Jaavalla. Paikallisbusseilla kalliille (7,5e) etukäteen varatulle, todella upealle hostellille. Paikka (Teduh Hostel Kota Tua) on avattu vasta hetki sitten ja kaikki on aivan viimeisen päälle, erityisesti asiakaspalvelu.

Jakartan sanotaan jakavan mielipiteet kahtia: sitä joko vihaa tai rakastaa. Tänne meillä ei ollut muuta suunnitelmaa, kuin etsiä pilvenpiirtäjä ja mennä katsomaan maisemia. Pikainen googlaus ei tuottanut tulosta, joten päätimme vain lähteä kävelemään vanhaan kaupunkiin ja sitä kautta em. saksalaisen mainostamaan Sunda Kelapan satamaan katsomaan suuria purjelaivoja. Matkalla rantaan päädyimmekin kivalle slummialueelle ja jäimme kiertelemään sitä ristiin-rastiin. Ympärillä kaikki ihmiset moikkailivat ja osa jutteli muutamia lauseita. Todella mukavaa, Indonesialaiset on ihania. :) Mä kyl kuulun tohon jälkimmäiseen porukkaan, viihdyn Jakartassa aika hyvin! Yks ilta tosin riittää tällä kertaa, huomenna biitsille Pangandaraniin!

Mutta kuinka päästä etelärannikolle? Tässä hostellimme respan poika pääsi näyttämään asiakaspalvelijan kyntensä ja selvitteli meille useita eri keinoja päästä sinne. Vihdoin usean tunnin säätämisen jälkeen reittimme oli selvä: junalla mahdolliset ruuhkat välttäen Bandungiin, josta bussilla Pangandaraniin. Ainoa juna, johon on vapaita paikkoja, lähtee aamulla klo 5:15. Lopulta respapoika sai varattua meille liput puhelimitse jotain kautta ja maksu voitaisiin hoitaa klo 2:00 alkaen kaupan auetessa, klo 2:30 asti, jolloin varaus raukeaa. Hän onneksi lupautui hakemaan lippumme puolestamme, mahtavaa. Ja eikun tehokkaille kolmen tunnin unille!

24.12.2014
Hyvää joulua!

3:30 herätys, 4:15 taksi vie rautatieasemalle, 5:15 juna lähtee, reilu kolme tuntia myöhemmin juna on perillä Bandungissa, vähän myöhemmin lähdemme bussilla kohti Pangandarania ja pari-kolme tuntia myöhemmin olemme perillä.

Ja menikö kuin Strömsössä? No ei. Bandungiin saavuimme toki ajallaan, mutta se bussi. Tiskillä meille sanottiin, että bussi lähtee klo 11 ja saapuu asemalle vähän aiemmin. Vähän klo 11 jälkeen asemalle kerääntyvässä väkijoukossa alkoi kiertää jo huhu alkavista ruuhkista. Jossain vaiheessa jokin virkailijakin tuli sanomaan meille, että bussimme tulee pari tuntia myöhässä ruuhkien vuoksi, ja matka tulee ehkä kestämään seitsemisen tuntia. Jes.

Juna oli hyvä ja tilava!

Viimeistään siinä vaiheessa kun saman bussifirman toinen, samaan suuntaan matkan puoliväliin menevä bussi saapui laiturille, ja kymmenet Pangandaraniin matkaavat paikalliset ryntäsivät laiturille kuin mummot alennuskahvia ostamaan, alkoi tulla jo pieni epätoivo. Keräsimme paikallisten kanssa pienen porukan ja aloimme selvittelemään privaattikyydin mahdollisuutta. Olimme jo valmiina lähtemään omalla minibussilla, kun bussimme saapui. Samalla hetkellä taas kymmenet paikalliset ryntäsivät laiturille ja porukkamme pari jäsentä pinkaisi bussiin. He saivat varattua meille sisältä paikat ja pääsimmekin matkaan oikealla bussilla klo 13 aikoihin, jee! Perille päästiin vihdoin 8 tuntia myöhemmin, yhteensä 17 tunnin matkustamisen jälkeen. Hostelli löytyi pian perskärpästen eli  rasittavien ja yli-innokkaiden peräänhuutelijakauppiaiden avulla. Tämän matkan jälkeen ei huvittanut enää lähteä itse kyselemään yöpaikkaa. Hintaa hienolla, ilmastoidulla kolmen hengen huoneella on hurjat 4e/naama! Yleensä ollaan siis tosiaan majoituttu kahden hengen huoneissa. :)

25.12.2014
Ah, pitkät unet. Ah, hintaan sisältyvä aamupala. Ah, uimaan hävyttömän lämpimään mereen, kivaan aallokkoon! Saatiin kans häätö kivasta huoneestamme odotetusti: se oli vapaana vain yhdeksi yöksi ja muutimme kahden hengen huoneeseen, jossa olemme seuraavat kaksi yötä.

Pangandaranin lähistöllä on kaksi nähtävyyttä, jotka ajattelimme käydä katsomassa: green canyon ja green valley. Paikkoihin voi mennä joko omatoimisesti tai kalliimmilla, ohjatuilla retkillä. Vähän aika pohdittumme päätimme taas vuokrata skootterit (50idr/päivä/kpl) ja kiertää paikat omatoimisesti: tänään turistisoituneempi canyon ja huomenna hiljaisempi valley.

Green Canyoniin mennään veneellä jokea pitkin, kyyti maksaa150idr, 9,5e. Noin tunnin matkaan sisältyi ajelu hienoa jokea pitkin yläjuoksuun upealle kanjonille ja ehkä sata metriä sitä pitkin. Todella upea! Pienellä lisämaksulla pääsimme uimaan jokea pitkin alajuoksuun hurjaan virtaukseen ja hyppäämään kalliolta veteen. Ehdottomasti hinnan arvoinen paikka taas. :)

Ps. Yhyy kamera reistailee ja kuvia on vammanen ottaa ku ei meinaa toimii :<