Junassa matkasimme sleeper-luokassa, eli makuuvaunuluokista halvimmassa. Junavaunu oli samanlainen, kuin millä istumapaikalla matkasimme reissussa aiemmin Sawai Madhopuriin, joskin viimeksi kaikki istuivat alimmilla vuoteilla ja keskimmäiset vuoteet oli taitettu pois. Patjat olivat kovat ja liian lyhyet ja uskomattoman likaiset - omalta paikaltani pyyhin paperilla märät läntit pois ja totuus paljastui, kun paperi muuttui mustaksi. Hyh, ei taideta vaunuja ihan joka vuosi siivota. Peittoja, verhoja, ilmastointia tai mitään muitakaan mukavuuksia vaunussa ei luonnollisestikaan ollut.
Matkan alettua nukahdin heti, kun rentouttava junan hurina ja mukava raiteiden rytmikäs kalke vaivuttivat uneen. Aika pian kuitenkin heräsin - kylmä! Vieressäni oleva ikkuna oli raollaan. Sain taisteltua raon pienemmäksi ja nukahdettua uudestaan. Hetkeksi. Pian päällä oli kaikki lämpimät vaatteet, ikkunanrakoa tilkitty vessapaperilla ja minä kippurassa lakanan sisällä, mutta aika hypotermiselta silti tuntui. Perille Ajmeriin saavuttiin aamulla ennen viittä. Tingattiin tuktuk viereiseen kylään, Pushkariin ja saavuttiin ennalta varattuun hostelliin ja päästiin nukkumaan kylmään huoneeseen.
12.3.2017 - Pushkar
Aamulla selvisi, että meillä ei ollutkaan varausta hostelliin - sesongin takia paikka olisi pitänyt maksaa etukäteen 48h kuluessa varauksen teosta, tai varaus peruuntuu. Tästä oli tullut sähköposti, jota en ollut ajossa (ennen tätä hetkeä) huomannutkaan. Paikka oli täyteen bookattu ja jouduimme lähtemään. Hostelliaamusta emme onneksi kuitenkaan mitään joutuneet maksamaan ja viereisestä hotellista saimme oikein hyvän huoneen seuraavaksi yöksi, joskin hintaa tuli suolaiset 16e/naama.
Pushkar on pyhä kaupunki, ja yksi Intian vanhimmista kaupungeista. Kaupungissa ei saa syödä lihaa tai käyttää alkoholia, eikä kaupunkiin myöskään saa kyseisiä tuotteita tuoda. Lisäksi pukeutumisen pitää olla konservatiivista. Kaupungin keskellä on pyhä järvi, jota ympäröivät kylpyportaat, joille tulee paljon hindulaisia pyhiinvaeltajia peseytymään pyhässä vedessä. Kymmen metriä lähemmäksi vettä ei kengät jalassa saa mennä - kuten ei mihinkään muihinkaan pyhiin paikkoihin saa.
Kylpyportaat kiertävät koko lammen ympäri |
Kiertelimme päivän kaupunkia, kävelimme järven ympäri ja kävimme Brahman temppelissä, jossa meille esiteltiin paikat ja kerrottiin, miten hindut rukoilevat temppeleissä. Mielenkiintoista! Kaupunki on todella mukavan oloinen, ja lehmiä tulvillaan. Kivaa vaihtelua olla Intiassa pienemmässä paikassa, tähänastiset kohteemme ovat olleet suuria miljoonakaupunkeja.
Valmistauduimme myös huomiseen Holi-festariin: ostimme isot säkilliset värikkäitä jauheita sekä repun, joka saa rauhassa sotkeentua. Holi on mulle yksi elämäni bucket list-jutuista, jotka pitää joskus päästä kokemaan. Nyt vihdoin on sen aika! Holin kunniaksi tänä iltana myös ammuttiin raketteja ja poltettiin hindujen tapojen mukaisesti useissa kokoissa ympäri kaupunkia Holika, eräs hindumytologian hahmoista.
Valmiina ollaan! |
13.3.2017 - Holi Pushkarissa
Holi on hindujen suurin juhla, jota juhlitaan kerran keväässä, aina täydenkuun aikaan. Holi on kevään alku ja jotain uskonnollistakin taustaa sillä oli. Holia juhlitaan heittelemällä värikkäitä jauheita ja vettä ihmisten päälle, tanssimalla, musiikilla ja muuten ilakoimalla, aamulla muutamien tuntien ajan - Pushkarissa juhlat olivat klo 8-15. Kuten hindujen elämään muutenkaan, alkoholi ei näihin bileisiin kuulu. Sitä vastoin kannabiksella terästettyjä pirtelöitä paikalliset ilmeisesti tapaavat tänä päivänä nauttia.
Ei tarvinnut pitkään kulkea, kun näytti jo tältä. |
Luovutimme huoneemme, pistimme tuhoutumiskelpoiset vaatteet päälle, muovipussitimme tärkeät asiat ja lähdimme kohti keskustaa. Aluksi muutama värikäs ihminen tuli vastaan huudellen "happy Holi!" ja heitellen vähäsen värijauhetta päällemme, me teimme samoin. Pian ihmisiä oli tullut vastaan jo kymmeniä ja pian olimme pienellä aukiolla, joka oli aivan täynnä porukkaa tanssimassa kovaäänisen musiikin tahtiin ja heittelemässä värejä ilmaan. Jatkoimme matkaa keskustan läpi ja satojen ohikulkijoiden kanssa toivottelimme toisillemme hauskaa Holia ja värjäsimme toisiamme. Osa heitti väriä vähäsen päälle, jotkut tulivat hieromaan väriä naamaan oikein antaumuksella ja halailemaan. Lähes jokainen vastaantulija otti meihin jollakin tavalla kontaktia. Kaduilla kukaan ei ole värjäykseltä ja vesipyssyiltä suojassa, vaan kuka tahansa saa olla uhri. Talojen parvekkeilla ja katoilla oli lapsia heittelemässä pienillä sangoilla vettä ihmisten päälle. Mukana juhlissa oli niin pieniä lapsiakin kuin vanhuksiakin, mutta suurin osa juhlijoista oli nuoria aikuisia.
Päätapahtumapaikka. Musiikki soi ja värejä lentelee! |
Kun värijauheita on satanut päälle tarpeeksi, alkaa kaikki muuttua violetinharmaaksi - niin ihmiset, kuin kadutkin. Päivän edetessä yhdelläkään miehellä ei ole enää paita päällä, koska juhlaväki käy yhteistuumin repimässä miesten paidat päältä ja heittämässä ne katujen yllä kulkevien kaapeleiden päälle. Päädyn itsekin uhriksi ja pian kadut ovat tulvillaan revittyjä paitoja, värikkäitä ihmisiä, pölyävää väriä, naurua ja ilakointia. Kaikilla on hauskaa, näin paljoa ja näin iloisia ihmisiä ei näe missään.
Värit loppu? Lisää löytyy useista eri kojuista |
Kolmen aikaan tunnelma vaimenee ja juhlat päättyvät. Musiikki hiljenee ja ihmismassat hälvenevät koteihinsa ja hostelleihinsa peseytymään. Jäljelle jää punertavanharmaat, paksun, tampatun tomun peitossa olevat kadut, ja isot kasat ihmisten ihmisten paitoja. Kiinteistöjen omistajat alkavat tiputtelemaan paitoja kaapeleiden päältä kadulle, kasaamaan niitä isoiksi keoiksi ja lakaisemaan tomua pois.
Paita revennyt ja väriä tulee joka suunnasta |
Sellainen oli Holi. Erittäin intensiivinen, erittäin positiivinen kokemus. Oli todella hauskaa ja oli ehdottomasti kokemisen arvoinen. Pushkar tapahtumapaikkana myös toimi todella hyvin, sillä oikeasti koko kylä oli jutussa mukana ja siellä tunsi olevansa täysin osa porukkaa ja pääsi täysillä meininkiin mukaan. Hymylihaksiin sattuu ja suihkussakäynti tuntui paremmalta kuin koskaan. Huh.
Lopputulos päätapahtumapaikalla |
14. - 15.3.2017 - Delhi & matka Malesiaan
Hotellilla rentoutumisen jälkeen lähdimme yöjunalla Delhiin - tällä kertaa parempien ihmisten joukossa, AC3-luokassa. Tällä kertaa meille tarjottiin jopa lakana, viltti ja tyyny sekä aamutee. Vaunussa oli tälläkin kertaa kylmä, muttei läheskään niin kylmä kuin viimeksi. Kohtuuhyvin nukuttu yö!
Delhissä maksoimme taksille n. 10e/naama päivän ajeluista: kiertelemme kaupungin pääturistikohteita, ja niiden jälkeen lentokentälle. Kävimme hienossa Birla Mandirin hindutemppelissä, India Gate -sotamuistomerkillä, kurkkaamassa hallinnollisia rakennuksia, Indira Gandhi -museossa sekä upeassa Bahai-uskonnon lootustemppelissä.
Delhi tällä vilkaisulla ei näyttänyt niin pahalta, kuin mitä paikasta kuulee - toki liikuimmekin lähinnä paremmilla alueilla. Saasteisen harmaata ilma kyllä Delhissä on.
Lennämme Kota Kinabaluun Chennain ja Kuala Lumpurin kautta. Molemmilla pysähdyksillä matkatavarat täytyy ottaa ruumasta pois. Jokainen lento ja odotus on muutaman tunnin - kokonaisuudessaan aika pitkä matka, mutta missään välissä ei ehdi levähtää kunnolla. Aika rankka matka siis, mutta hyvin meni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti