Intia oli upea ja ihana, mutta intensiivinen - joka aistille tulee jatkuvasti niin hurjat määrät informaatiota, että hommassa pitää olla itse täysillä mukana tai muuten se helposti käy ahdistavaksi ja raskaaksi. Vaikka oltiin aika iso osa Intiasta kipeänä, pystyttiin onneksi nauttimaan meiningistä loppuun asti, mutta kovin paljoa pidempään sitä ei ehkä olisi jaksanut.
Intiaan verrattuna Kota Kinabalu, kaupunki Borneon saarella Malesian puolella, tuntuu nyt melkoiselta lintukodolta. Liikenne on rauhallista ja hiljaista ja sitä on vähän. Ihmisia on vähän ja he ovat kohteliaita. Kaikkialla on uskomattoman siistiä. Ja hiljaista. Kaduilla on leveät jalkakäytävät ja liikennevalot. Eläimet eivät häiritse kadulla kulkemista. Yölläkään ei tule kylmä. Huh. Oikein tervetullutta vaihtelua!
KK:ssa vietettiin kolme yötä. Kahteen ja puoleen päivään mahtui laiskottelua, herkuttelua, hieman ostoksia sekä vesiaktiviteetteja.
Kävin kahdella upealla laitesukelluksella. Samassa veneessä oli lisäkseni pari kiinalaista tekemässä kokeilusukelluksiaan. Menimme sukelluskouluttajan kanssa kahdestaan kahdelle 50min sukellukselle, noin 15 metrin syvyyteen. Näimme paljon upeita koralleja ja värikkäitä kaloja, mutta mitään sen ihmeempää ei tällä kertaa vastaan tullut. Mutta sukellus itsessäänkin on jo erittäin mukavaa, vaikkei pohjasta mitään ihmeellistä löytyisikään. Näiden sukellusten jälkeen mulla onkin nyt takana jo 15 laitesukellusta, yli 10 tunnin pohja-ajalla. Oho! Tässä vaiheessa sukeltaminen alkaa olemaan jo niin luontevaa, että pohjassa melkein jo unohtaa olevansa vedessä, liikkuminen on helppoa ja hengittämistä ei enää ajattele. Samaten maskin tyhjentäminen ja nosteen hallinta yms. asiat tapahtuvat ilman sen kummempaa ajattelua.
Kota Kinabalussa ei ole uimarantaa ja vesihuvitukset käydään tekemässä läheisillä saarilla. Yhtenä päivänä mentiin veneellä Sapi-saarelle snorklaamaan. Alkuun paikka hirvitti, sillä sallittu snorklausalue oli rajattu kellukenarulla. Alue oli kuitenkin yllättävän laaja ja sen sisälle rajautui upeita koralleja ja näimme hurjat määrät upeita kaloja. Pienet meduusat polttelivat ja reviiriään vartioivat kalat hyökkäilivät. Oli hienoa!
Huomenna lähdetään eteenpäin, Sandakanille! Kovin tarkkaa suunnitelmaa meillä ei vielä loppureissulle ole, mutta eiköhän me jotain keksitä. :) viidakkoa ja orankeja ainakin pitäisi olla luvassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti