Goa - Karnataka - Goa - kotimatka

Näkymä junan ikkunasta

Junavaunumme - paikkamme olivat oikealla.

22.4.

Jatkoa junamatkasta: kello oli jotain kahden paikkeilla ja pysähdyimme jollekin asemalle. Odotettiin jonkun aikaa että lähettäisiin taas liikkeelle, kunnes älyttiin olevamme jo Goalla, Canconan asemalla. Kerättiin äkkiä kamat, hyvästeltiin pirullisen hiostava kidutuskammio aka. rakas junamme ja vilkaistiin kartasta, mitä paikkoja lähellä on - ja matka jatkui Palolem Beachille, rantakylään jota turismi on vasta pikkuhiljaa alkanut löytää. Saimme aivan rannasta kivan bungalowin hintaan 300rs eli 3,66e/yö.

Canconan asema

Lämpöä on paria astetta vaille 40, merivesi linnunmaitoa ja kylmä kalja kädessä. Intiassa alkoholia saa tosiaan myydä vain hyvin harvoissa paikoissa ja ryyppäämistä ei harrasteta käytännössä lainkaan. Paitsi Goalla, täällä alkoholia saa myydä vapaasti ja Goalla onkin pienoinen alkoholi-ongelma.

Illan tullen kuitenkin totesimme, että Goa ei ole meitä varten. Vaikka täällä ei turisteja paljoa vielä ole, on niitä liikaa. Paikalliset vaikuttavat enemmän länsimaalaisilta kuin intialaisilta ja aitoa Intiaa ei näe juuri lainkaan. Itse en ymmärrä ihmisiä, jotka reissaavat maailman toiselle puolen maatakseen auringossa, syöden ja juoden tuttuja ruokia ja hengaten kotimaalaisten kanssa. Kun lähden itse ulkomaille, tahdon nähdä, miten paikalliset elävät, tutustua kulttuuriin, syödä kuin paikalliset ja kiertää erilaisissa paikoissa. Vaan kukin tyylillään. Kunhan on kivaa.

23.4.

Palolem, yöpaikkamme pihassa

Vuokrattiin aamulla skootterit ja lähdettiin ajelemaan semipäämäärättömästi ympäriinsä. Käytiin eka Mallikarjun Temppelissä, jonka jälkeen Cotigao Wildlife Sanctuaryn kautta viereiseen osavaltioon, Karanatakaan ja siellä Karwar-kaupunkiin. Luonnonpuistossa meillä alkoi bensa olemaan sen verran lopuillaan, että ainoa paikka johon uskalsimme siellä lähteä ajamaan, oli Treetop - valtavan puun latvaan rakennettu pieni maja, jonne pääsi kiipeämään tikkaita pitkin. Näkymät olivat hienot ja kuulimme apinoiden ääntä, mutta eläimiä emme nähneet.

Karwarin kaupunki näytti aika kivalta. Melko pieni, viihtyisän oloinen eikä lainkaan turismin raiskaama. Illalla taisin Palolemille ajellessamme mietimme, miten hienoa olis vuokrata skootteri pidemmäksi aikaa, jättää rinkat hoitoon ja lähteä kiertelemään pidemmäksi aikaa.

24.4.
Hostellin työntekijät myöntyivät suunnitelmaamme: saimme skootterin vuokralle kolmeksi päiväksi ja he suostuivat vahtimaan kamojamme sen aikaa, kun olemme muualla.

Polem Beach

Päätimme lähteä ajamaan samaan suuntaan, kuin eilenkin: rannikkoa pitkin etelää kohti, ehkä Jog Falls -putouksille eli Intian korkeimmille vesiputouksille asti. Goan puolella kävimme vielä pikaisesti Polem Beach-rannalla joka on lähes täysin turismilta välttynyt, autio, upea ranta.

Kun olimme ajaneet Karwarista reilun matkaa eteenpäin, aloimme tiedostaa karttamme huonouden välimatkojen arvioinnissa. Putoukset olivatkin ovähän turhan kaukana ja jäimmekin n. 90 kilometrin päähän Gokarnan kaupunkiin. Gokarna on hindulaisille tärkeä uskonnollinen kaupunki ja siellä hindulaisuus myös näkyi selvästi. Kaikenlaisia temppeleitä, pyhättöjä ja jumalkuvia oli kaikkialla ja kadut tulvivat lehmiä. Kaupungissa oli myös paljon itsensälöytäjä-länsimaalaisia ja ties mitä hippejä yllättävänkin paljon. Kävimme uimassa Gokarnan lähellä sijaitsevalla Om Beachilla jäimme kaupunkiin yöksi.

Om Beach

25.4.
Gokarnassa olisi toki viihtynyt paljon pidempäänkin, mutta lähdimme aamulla aikaisin jo valloittamaan uusia maisemia. Karnatakan osavaltio sai tältä erää riittää pitkien välimatkojensa vuoksi ja ajoimme takaisin Goalle. Lähdimme aivan Goan eteläpäästä ajamaan kohti vuoristoa ja sisämaata. Onneksemme saimmekin todeta, että myös Goalta löytyy aitoja intialaisia ja upeita maisemia, kunhan lähtee rannalta poispäin.

Löysimme kartasta pari mielenkiintoista kohdetta: Netravali Bubble Lake ja Savare -vesiputous. Kupla-allas on hindulaistemppelin pihalle rakennettu allas täynnä pyhää vettä (ja jalansyöjäkaloja), joka kuplii sattumanvaraisesti, paikallisten mielestä jostain yliluonnollisesta syystä. Saastutin pyhän veden uimalla reissuhikeni pois ja jatkoimme matkaa vesiputoukselle. Paikka löytyi puolisen tunnin sademetsätarpomisen jälkeen ja upea putous olikin. Uimme vesiputouksen alla parissa eri vesilammikossa hyvän tovin ja ajoimme Rivonaan syömään reissumme saastaisimman aterian. Yllättävän monta muurahaista mahtuu leivän huokosten sisään.

Goan osavaltio oli Portugalin hallinnassa 450 vuotta. Tämä jätti paikkaan jälkensä, kuten Gabo da Rama -linnan, jota kierrellessä ei tuntunut siltä, että olisi Intiassa. Tämän yön päätimme viettää Agonda Beachillä Etelä-Goalla. Turistisesongin päättymisen huomaa selvästi. Rantaan oli rakennettu paljon ravintoloita ja majoituspaikkoja turisteille, mutta porukkaa ei ollut juuri lainkaan, kaupunki oli aika autio. Suurta osaa bungaloweista ja ravintoloista purettiin pois sekä täällä, että muillakin rannoilla.

26.4.

Agonda Beach

Aamupalan jälkeen ajoimme Old Goaan eli käymään pikavisiitillä Portugalissa. Kaupunki oli kuin mikä tahansa Etelä-Eurooppalainen vanha kaupunki. Katedraaleja, raunioita ja turisteja. Pikaisen kiertelyn jälkeen aloimme körötellä takaisin Palolemiin. Skoottereiden vuokraus oli mahtava idea ja oli huippua lähteä ajelemaan vähin matkatavaroin kohti tuntematonta, tietämättä missä viettää seuraavan yön. Vaan perseet siinä kärsi, huhhuh. Joskus kyllä vois kyllä tehdä paljon pidemmänkin reissun, pelkästään mopolla liikkuen... :)

Päätimme viettää viimeiset kaksi yötämme samassa majapaikassa kuin aiemminkin, tällä kertaa alennettuun 250rs/yö -hintaan. Ilta kului uidessa ja pientä ukkosmyrskyä katsellessa. Alkuun näytti siltä, kuin kohdalle osuisi rajukin myräkkä, mutta ukkoskuuro olikin ohi tunnissa-parissa. Pieni ilman viilentyminen teki kyllä ihan hyvää.

27.4.
Suunnitelmana oli pitää kaksi viimeistä päivää rennompina ja pysyä Palolemissa. Tänään siis söimmekin paljon, uimme vielä enemmän, vuokrasimme uimalaudat ja uimme aaltojen mukana sekä kiersimme kajakeilla läheisen saaren ympäri.

Intialaisten rehellisyyttä ja luottoa on kyllä pakko arvostaa. Vuokrasimme kajakit niin, että lähdimme vain melomaan niillä, palautimme ne ja tulimme myöhemmin maksamaan laskun. Ja kun ravintolaan ei ollutkaan tarpeeksi rahaa mukana, baarimikko ehdotti että voimme tulla maksamaan seuraavana päivänä. Ruokien ja juomien hintaakaan ei yleensä tarvitse varmistella etukäteen - vesi maksaa kaikkialla saman verran eikä laskuja lasketa "vahingossa" liian suuriksi.

28.4.
Lähtöpäivä, taksilla lentokentälle seitsemältä. Syömistä, uimista, syömistä, syömistä ja uimista.

Parin viimeisen päivän aikana tuli kyllä todettua, että rantalomailu ei ole meitä varten. Aktiviteetin puute meinas alkaa ahdistaa moneen kertaan ja uidakaan ei pysty koko päivää. Mutta tulipahan vähän sentään rentouduttua ennen kotimatkaa. Aika ei vaan meinaa kulua... :D

Taksilla Palolemista Goan lentokentälle ja lentäen Mumbaihin. Terminaalin vaihto ja Istanbulin kautta Helsinkiin. Reilu 25 tuntia. Plus vielä matka Tampereelle.

Palolem Beachin lähistöltä

Tämän reissun jälkeen voin kyllä todeta, että Intia on paras maa, jossa oon koskaan ollut. Täällä vaan kaikki asiat täyttyivät, joita reissussa arvostan - on lämmintä, halpaa, eksoottista, ihmiset ovat mahtavia, maisemat huikeita, ruoka herkullista jne. Hyvin useille stereotypioille sai myös heittää hyvästit. Intia ei ollut yhtään sen likaisempi, kuin mikä tahansa muukaan etelän maa. Kerjäläisiä oli vähän. Palvelut toimivat, julkinen liikenne oli täsmällistä jne. Eikä tullut ruokamyrkytystä.

Koko reissulle tuli hintaa kaikkinensa n. 900e + viisumihärväykset n. 75e. Keralaa voin suositella aivan kaikille, Goaa rantalomailusta pitäville. Lähtekää Intiaan.

Nyt ei onneksi tarvii matkakuumeilla pitkään. Reilu kolme viikkoa järjestämäämme lääkiksen surffireissuun Portugaliin, jonka jälkeen pari päivää Kiinan reissun. Jeeeeeee! :) Koitan pistää tänne kuvia piakkoin reissusta. Muitakin, kuin näitä kännykkäräpsyjä.