30.12.2013
Aikanen herätys, kaupasta aamupalaa ja klo 7 minibussilla kohti Malesian rajaa. Ainakin melkein. Bussi tuli puol tuntia myöhässä, lähes täytenä. Parin seuraavan pysähdyksen aikana bussi täytty kokonaan, eikä kaikki mahtuneet kyytiin. Taaskaan sanaakaan ei sanottu englanniks, meidät heitettiin toiseen minibussiin ja matka kohti Thaimaan rajakaupunkia, Satunia kohti. Muutaman tunnin ajon jälkeen pysähdyttiin jonnekin, jossa odottelimme jotain ehkä puol tuntia. Saapui toinen minivan, jolla matkattiin perille. Passit leimattiin, poistuttiin maasta ja hypättiin lauttaan. Malesiaan päästiin paikallista aikaa puol viiden maissa. Hämmentävää, että länteen päin siirryttäessä kelloja siirrettiinkin tunnilla eteenpäin. Rajanylitys oli tosi simppeli, näytettiin vaan passia, joka leimattiin. Ei mitään muuta. Satamasta mentiin hotellille kävellen, n. 3km matka.
Malesia vaikuttaa ensisilmäyksellä oikein kivalta maalta. Ruoka on hyvää, ohikulkijat tervehtii ja herkut on halpoja. Mulle tuli isona yllätyksenä, että tää on muslimimaa. Illalla ei ehditty vielä kovin paljoa tutustua saareen. Käveltiin paljon lähiympäristössä, muttei sen kummempaa. Ajateltiin vuokrata taas skootterit pariks päiväks, että pääsis näkemään saarta eri puolilta :)
31.12.2013
Skoottereita metsästämään! Saatiin tietää, että niitä ei vuokrata lähialueilla, joten otimme taksin saaren turistikaupunkiin, Pantai Cenangiin. Saarella ei tosiaan ole julkista liikennettä, joten liikkua pitää joko taksilla tai jollain omalla kulkuvälineellä. Muutaman mutkan ja säätämisen jälkeen vihdoin saatiinkin skootterit alle ja lähdettiin kiertämään saaren länsipuolta.
Ekana kohteena meillä oli Langkawi Cable Car eli parin kilometrin mittainen gondolihissi, jolla pääsee 700 metriä korkean vuoren huipulle. Linja on yks jyrkimmistä maailmassa ja maisemat oli kyl upeita. Ylhäällä ois kans ollu hieno SkyBridge-silta parin vuorenhuipun välissä, joka oli ikävä kyllä suljettu huoltotöiden takia. Ylhäältä nähtiin hieno, kivikloreunainen saari uimarannan lähellä. Se näytti hyvältä snorklauspaikalta ja suuntasimme seuraavaks sinne, eli Pantai Kok:ille. Ikävä kyllä vesi oli sameaa ja mitään ei näkynyt. Eli toiselle rannalle siis! Luoteisosassa saarta on Temurun Waterfall ja Pantai Pebble. Vesiputous näytti taas, kuinka sadekaudella mstkustaminen vois olla ihan hienoakin - valtavaa kiviseinämää pitkin valuva pieni puro ois voinu olla hienompikin. Ranta oli edellistäkin sameampi, ja matka jatkuu. Päivä alkoi olla jo pitkällä ja ajelimme saaren poikki takaisin Hotellille, josta lähdimme vähäksi aikaa kiertelemään keskustan kauppoja. Vuoden vaihtumista seurattiin pääkaupungin, Kuahin, rannalta. Ilotulitus oli hieno, vaikkakin pienehkö. Paikalla oli myös markkinat, laulu- ja tanssiesiintyjiä ja vaikka mitä.
1.1.2014
Jee, hyvää uuttavuotta kaikille! :)
Tänään kierrettiin saaren toinen puoli, itäpuoli. Ekaks mentiin Gunung Rayalle eli saaren korkeimmalle kohdalle. Vuoristotietä skootterilla ajaessa huomas, miten nopeesti lömpötila laskee ylöspäin mentäessä - alhaalla oli tukahduttavan kuuma ja ylhäällä tuulessa tuli kylmä. Vuoren huipulla on näköalatorni, josta näkee koko saaren. Juotiin siellä teet ja lähdettiin takas alas käristymään. Tanjung Rhu -ranta on saaren koillisosassa. Mentiin sinne siinä toivossa, että siellä vois snorklailla - turha toivo, vesi oli turhan sameaa sielläkin. Maisemat oli kyl tosi upeet ja ranta oli sikahieno. Rannan toiseen päähän laskee joki ja virtaus oli yllättävän voimakas. Virtaavassa vedessä oli kiva uida! Tanjung Rhu on yksityisaluetta ja sinne ajaessa meidän piti allekirjoittaa paperit, joissa sitouduimme noudattamaan lähes kahtakymmentä asiaa, jotta alue pysyisi siistinä ja kauniina.
Seuraavaks lähettiin ajamaan saaren itäpupuolta pitkin etelään, poiketen matkalla "Black Sand Beach":illa, jonka hiekks ei kyllä ollut kovin mustaa. Käytiin myös Wildlife Parkissa, joka oli hieno. Opiskelijoina saatiin halvat lastenliput sisään. Paikka ei ollut kovinkaan suuri, mutta siltikin hieno! Elukoita löyty apinoista papukaijoihin, krokotiileja, käärmeitä, vaikka mitä.
Iltapala haettiin taas paikallisesta nightmarketista, josta sai vaikka mitä herkkuja. Päällimmäisenä jäi mieleen sokerilla, pähkinöillä, maissilla ja voilla täytetty lettu. Nam!
Aikanen herätys, kaupasta aamupalaa ja klo 7 minibussilla kohti Malesian rajaa. Ainakin melkein. Bussi tuli puol tuntia myöhässä, lähes täytenä. Parin seuraavan pysähdyksen aikana bussi täytty kokonaan, eikä kaikki mahtuneet kyytiin. Taaskaan sanaakaan ei sanottu englanniks, meidät heitettiin toiseen minibussiin ja matka kohti Thaimaan rajakaupunkia, Satunia kohti. Muutaman tunnin ajon jälkeen pysähdyttiin jonnekin, jossa odottelimme jotain ehkä puol tuntia. Saapui toinen minivan, jolla matkattiin perille. Passit leimattiin, poistuttiin maasta ja hypättiin lauttaan. Malesiaan päästiin paikallista aikaa puol viiden maissa. Hämmentävää, että länteen päin siirryttäessä kelloja siirrettiinkin tunnilla eteenpäin. Rajanylitys oli tosi simppeli, näytettiin vaan passia, joka leimattiin. Ei mitään muuta. Satamasta mentiin hotellille kävellen, n. 3km matka.
Malesia vaikuttaa ensisilmäyksellä oikein kivalta maalta. Ruoka on hyvää, ohikulkijat tervehtii ja herkut on halpoja. Mulle tuli isona yllätyksenä, että tää on muslimimaa. Illalla ei ehditty vielä kovin paljoa tutustua saareen. Käveltiin paljon lähiympäristössä, muttei sen kummempaa. Ajateltiin vuokrata taas skootterit pariks päiväks, että pääsis näkemään saarta eri puolilta :)
31.12.2013
Skoottereita metsästämään! Saatiin tietää, että niitä ei vuokrata lähialueilla, joten otimme taksin saaren turistikaupunkiin, Pantai Cenangiin. Saarella ei tosiaan ole julkista liikennettä, joten liikkua pitää joko taksilla tai jollain omalla kulkuvälineellä. Muutaman mutkan ja säätämisen jälkeen vihdoin saatiinkin skootterit alle ja lähdettiin kiertämään saaren länsipuolta.
Ekana kohteena meillä oli Langkawi Cable Car eli parin kilometrin mittainen gondolihissi, jolla pääsee 700 metriä korkean vuoren huipulle. Linja on yks jyrkimmistä maailmassa ja maisemat oli kyl upeita. Ylhäällä ois kans ollu hieno SkyBridge-silta parin vuorenhuipun välissä, joka oli ikävä kyllä suljettu huoltotöiden takia. Ylhäältä nähtiin hieno, kivikloreunainen saari uimarannan lähellä. Se näytti hyvältä snorklauspaikalta ja suuntasimme seuraavaks sinne, eli Pantai Kok:ille. Ikävä kyllä vesi oli sameaa ja mitään ei näkynyt. Eli toiselle rannalle siis! Luoteisosassa saarta on Temurun Waterfall ja Pantai Pebble. Vesiputous näytti taas, kuinka sadekaudella mstkustaminen vois olla ihan hienoakin - valtavaa kiviseinämää pitkin valuva pieni puro ois voinu olla hienompikin. Ranta oli edellistäkin sameampi, ja matka jatkuu. Päivä alkoi olla jo pitkällä ja ajelimme saaren poikki takaisin Hotellille, josta lähdimme vähäksi aikaa kiertelemään keskustan kauppoja. Vuoden vaihtumista seurattiin pääkaupungin, Kuahin, rannalta. Ilotulitus oli hieno, vaikkakin pienehkö. Paikalla oli myös markkinat, laulu- ja tanssiesiintyjiä ja vaikka mitä.
1.1.2014
Jee, hyvää uuttavuotta kaikille! :)
Tänään kierrettiin saaren toinen puoli, itäpuoli. Ekaks mentiin Gunung Rayalle eli saaren korkeimmalle kohdalle. Vuoristotietä skootterilla ajaessa huomas, miten nopeesti lömpötila laskee ylöspäin mentäessä - alhaalla oli tukahduttavan kuuma ja ylhäällä tuulessa tuli kylmä. Vuoren huipulla on näköalatorni, josta näkee koko saaren. Juotiin siellä teet ja lähdettiin takas alas käristymään. Tanjung Rhu -ranta on saaren koillisosassa. Mentiin sinne siinä toivossa, että siellä vois snorklailla - turha toivo, vesi oli turhan sameaa sielläkin. Maisemat oli kyl tosi upeet ja ranta oli sikahieno. Rannan toiseen päähän laskee joki ja virtaus oli yllättävän voimakas. Virtaavassa vedessä oli kiva uida! Tanjung Rhu on yksityisaluetta ja sinne ajaessa meidän piti allekirjoittaa paperit, joissa sitouduimme noudattamaan lähes kahtakymmentä asiaa, jotta alue pysyisi siistinä ja kauniina.
Seuraavaks lähettiin ajamaan saaren itäpupuolta pitkin etelään, poiketen matkalla "Black Sand Beach":illa, jonka hiekks ei kyllä ollut kovin mustaa. Käytiin myös Wildlife Parkissa, joka oli hieno. Opiskelijoina saatiin halvat lastenliput sisään. Paikka ei ollut kovinkaan suuri, mutta siltikin hieno! Elukoita löyty apinoista papukaijoihin, krokotiileja, käärmeitä, vaikka mitä.
Iltapala haettiin taas paikallisesta nightmarketista, josta sai vaikka mitä herkkuja. Päällimmäisenä jäi mieleen sokerilla, pähkinöillä, maissilla ja voilla täytetty lettu. Nam!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti