perjantai 1. heinäkuuta 2016

Marokko

Viikko lomaa ennen töiden alkua - reissuun! Päätettiin aiemmin keväällä Ilonan kanssa, että lähdetään johonkin. Lentolippujen osto jäi hieman viime tippaan ja päätimme pari viikkoa ennen lähtöä, että lähdetään Marokkoon. Suunnitelmia ei käytännössä lainkaan ehditty etukäteen tekemään. No, mitäpä turhia. :)

20.5.2016 - Lähtö

Viimeinen koulupäivä ja koulusta suoraan bussilla lentokentälle ja Pariisiin! Yllättävän hyvät unet lentokentän penkeillä ja jatkolento Casablancaan.

21.5.2016 - Casablanca

Casablancassa napattiin taksi hostelliin, joka varattiin HeVan lentokentältä. Yllättävän kallista majoitus siellä oli, hostellimme maksoi jonkun 18 euroa. Huh. Ilma oli lämmin, aika sopivan lämmin oikeastaan. Aurinko lämmitti kivasti mutta meri viilensi. Kiertelimme päivän hostellin lähiseutuja, kävimme ihastelemassa upeaa Hassan II:n moskeijaa, Marokon suurinta ja maailman seitsemänneksi suurinta moskeijaa. Oikein hieno.



Marokon vanhatkaupungit kulkevat nimellä medina. Myös Casablancassa on omansa, kävimme kävelemässä sikin-sokin kapeita ja sokkeloisia katuja, eksyen totaalisesti ja aina välillä taas kartalle löytäen.

Illalla suunnittelimme, mitä viikon aikana tekisimme. Päätimme ottaa aamulla junan Marrakechiin, josta jatkaisimme vuorille. Aluksi ajattelimme lähteä valtaamaan Mt. Toubkalia, Pohjois-Afrikan korkeinta huippua kahden päivän vaelluksella. Laiskuus (ja järki) kuitenkin voitti ja päätimme vuokrata Marrakechista auton, ajella vuorien yli aavikolle ja sieltä edelleen johonkin. Ja lopulta Casablancan lentokentälle.

22.5.2016 - Marrakech

Taksilla junaan! Kas, paikalliset taksit nappaavat näköjään matkustajia, vaikka kyydissä olisi jo matkustajia. Oho, tulipas kiertoa. Hups, onpas kello jo paljon. Perkele, juna lähti jo. No, mikäs siinä. Kiertelimme pari tuntia aseman ympäristöä ja menimme seuraavalla. Juna oli loossimallinen, ja kaikki paikat olivat varattuja. Istuimme lattialle aivan-liian-kapealle käytävälle ja nousimme jatkuvasti ylös, että ihmiset mahtuivat kävelemään ohi. Onneksi matka ei kestänyt paljoa yli kolmeatuntia ja puolivälin tienoilla saimme ängettyä itsemme istumapaikoille.

Perillä Marrakechissa oli kuuma. Hämmentävän kuuma, miten aurinko voikaan porottaa niin kovaa? Ilma oli kuivaa, mikä teki olemisesta yllättävänkin miellyttävää, kuumuus ei ollut niin läkähdyttävää, kuin mitä se jossain päin maailmaa on.


Sukelsimme Marrakechin valtavaan ja sokkeloiseen medinaan etsimään riadiamme, jonka etsimme etukäteen netistä. Marokossa riad tarkoittaa taloa, jossa on ulos avoin sisäpiha. Usein nähin on perustettu hostelli ja ne kulkevat riadin nimellä. Riadimme omistaja oli entinen matkaopas ja hän auttoikin meitä reittimme suunnittelussa. Hän puhui viittä eri kieltä ja lisäksi viittä eri murretta - ja hän ymmärsikin suurinta osaa eurooppalaisten puheista, esimerkiksi portugalilaisten puheesta hän ymmärsi kaiken, vaikkei portugalia olekaan opiskellut. Suomenkielestä hän ällistyi kuitenkin täysin, sillä puheestamme ei saanut kuulemma selvää sanaakaan. Ei minkäänlaista vihjettä siitä, mistä edes saattaisimme puhua. Ha, mahtavaa. Kätevää puhua salakieltä.

Ilta kierreltiin medinaa. Saatiin hostellin pitäjältä hyvä neuvo, kuinka löytää valtavasta labyrintista takaisin: kaikki tuntevat pääportin, Bab Doukkalan nimen. Sitä kysymällä saa aina oikean suunnan. Ja kun kysyy naisilta vanhoilta miehiltä, eivät neuvojat todennäköisesti ruinaa rahaa. Ja pääportilta taas saatiin hyvät ohjeet, kuinka selvitä takaisin riadille.

Medinassa ja Marokossa se ärsyttää, että aivan jatkuvasti joku yrittää saada jotenkin nyhdettyä rahaa. Joku tulee koko ajan tyrkyttäytymään oppaaksi. Vaikka siitä kohteliaasti kieltäytyy, kävelee hän edessämme ja jos pysähdymme, pysähtyy hänkin odottamaan. Lopulta hän ruinaa rahaa. Huh mitä perskärpäsiä. Aluksi kaikki vaikuttavat tosi mukavilta kaikkialla, mutta kuitenkin lopulta kaikesta pitäisi saada rahaa.

Illalla Marrakechin keskusaukio Jemaa el-Fnaa oli aivan täynnä ihmisiä. Oli ruokakojuja, muusikoita, kaikkea mahdollista. Aika hienon näköistä.




23.5.2016 - Autolla vuoristoon


Auto alle ja matkaan! Heti Marrakechista poistuttuamme poliisit pysäyttivät - olin ohittanut hitaan rekan sulkuviivan yli. Kuten edelläni ajanut autokin. Edelläajava sai sakon. Me emme, koska olemme turisteja ja ensimmäistä kertaa Marokossa. Heh. :)


Tänään ajelimme karun tasaisen maiseman läpi karummille vuorille ja pienten kylien ohi, aina High Atlas -vuorten yli Ouarzazaten ja Toundouten kautta Dadesiin, mihin jäimme yöksi johonkin hostelliin, jonka satuimme löytämään tien varresta. Hintaa ei ollut montaa euroa, huone oli hieno ja aamupala sisältyi hintaan.



24.5.2016 - Yö Saharassa

Aamulla ajelimme Dadesin rotkon upeiden maisemien kautta kohti maailman suurinta kuumaa autiomaata, Saharaa. Ajoimme Merzougaan, josta etsimme kamelisafarin. Heti kaupungin porteilla tulikin vastaan innokkaita matkantarjoajia, ja saimmekin sopimuksen aikaan. Muutamalla kympillä saatiin yön yli kestävä reissu kameleilla aavikolle.





Meillä oli kolmisen tuntia aikaa lähtöön. Odotellessa pulikoimme uima-altaassa, joimme minttuteetä ja nautimme kuumuudesta. Vaellukselle lähdettiin kolmistaan oppaamme kanssa. Dromedaarin selässä matkustaminen oli kyllä kivaa! Perse puutui jo ensimmäisen minuutin aikana ja yllättävän korkeella siinä matkustetaan, isoja elukoita. Ja maisemat oli upeita - hiekkadyynit on kyllä kauniita. Matkasimme noin puolentoista tunnin matkan päähän teltoille Algerian rajan tuntumaan, söimme aivan liian suuren ja ruhtinaallisen illallisen, katselimme upeaa tähtitaivasta ja kävimme luksustelttoihin nukkumaan. Leirissämme oli tilaa varmaan 20:lle ihmiselle, mutta meidän lisäksemme paikalla oli vain Skotlantilainen mukava pariskunta.





25.5.2016 - Fes

Aamulla auringonnousun aikoihi herätys, aamupala ja Dromedaarilla takaisin kaupunkiin, uimaan ja takaisin autoon. Ajelimme tänään jälleen häikäisevän upeissa maisemissa kohti pohjoista, Fesin kaupunkiin. Matka alkoi aivan tasaisista laaksoista, joissa trombit jylläsivät, kohti vuoristoa. Pysähtelimme kivoissa pienissä kaupungeissa syömässä ja kiertelemässä. Fesin lähestyessä myös maisema alkoi muuttua paljon vihreämmäksi. Kivaa, hiekkaan ja kiveen alkoikin jo vähän kyllästyä.

Fesin medina oli selvästi turistisoituneemman oloinen, kuin Marrakechin tai Casablancan. Myyntikojuja oli kujat pullollaan ja autenttisuutta sai hakea pienemmiltä sivukujilta vähän matkan päästä.





26.5.2016 - Fesistä Casablancaan

Ajelimme Fesistä Casablancan tuntumaan Mohammediaan, jossa aioimme viettää viimeisen yön. Emme kuitenkaan löytäneet mistään kohtuuhintaista majoitusta. Söimme ja kiertelimme ja lähdimme kuitenkin kohti Casablancaa. Satuimme myös löytämään hostellin internationalin hostellin, joka oli aiempaa hostelliamme vähän halvempi. Ja karumpi. Vessoja oli kuusi, yksi niistä toimi kunnolla. Paikka oli valtava, asukkaita hyvin vähän. Paikka muistutti ehkä leirikeskusmaista vankilaa. Tai keskitysleiriä. No, olipahan halvempi ja aamiainen sisältyi hintaan. Ja ihan hyvin siellä nukkui. :)


27.5.2016 - Kotiin

Aamulla autolla lentokentälle, johon tiputimme auton ja matkasimme takaisin Suomeen.

Reissu oli oikein mukava ja Marokko ihan kiva matkailumaa. Medinoissa kiertely oli tosi kivaa, tykkäsin kauheesti pienistä sokkeloisista kujista ja ihmispaljoudesta. Paikallisista ruuista Tajinit tulivat eniten tutuksi - saviruukussa paistettua kanaa ja kasviksia. Herkkua. Rannikolla ilma oli oikein miellyttävä, noin 25 astetta. Vähänkin rannalta kauemmaksi mentäessä lämpötila nousi heti 40 asteeseen, mikä olisi ilman auton ilmastointia ollut jo vähän liikaa. :) Kaikki ihmiset vaikuttivat aluksi tosi mukavilta, mutta lopulta lähes kaikki tahtoivat rahaa. Mutta oli niitä aidosti kivojakin! Kaikenkaikkiaan Marokko oli kyllä kiva. Pitänee ehkä pyöriä enemmänkin arabimaissa ja Afrikassa!