Matkakuume vai reissuaddiktio?

Huh! Edellisen reissun ollessa lopuillaan mulla oli suuria suunnitelmia siitä, miten voisin kirjoitella tänne jonkun hienon koostavan tekstin reissusta, jossa kertoisin lyhyesti matkan kulusta, kuluneen rahamäärän, käydyt paikat, linkittää kuvagallerian jne. Vaan eipä saanut aikaseks, kun rupesinkin heti suunnittelemaan tulevia reissuja, mikä olikin huomattavasti kivempaa tekemistä. Mut nyt on kerrankin ylimäärästä aikaa ja opiskelu tympii, vihdoin ehtii kirjotteleen tänne juttua lähitulevaisuudesta. Jee :)

Portugali - 23.5. - 1.6.

Joskus vähän ennen reissuun lähtöä puhuimme kaverini Ilkan kanssa siitä, miten olisi hienoa järjestää koulullemme opiskelijoille surffausmatka jonnekin hienoon paikkaan. Kun palailimme joululomiemme reissuista, rupesimme samantien miettimään asiaa tosissamme. Otimme selvää Euroopan parhaista surffauskohteista, hinnoista, kaikesta. Ja otimme yhteyttä sekä surffikursseja järjestäviin firmoihin, että lentomatkojen tarjoajiin. Homma eteni nopeasti kuin AIDS Afrikassa ja reilua kolmea viikkoa myöhemmin olimme saaneet mahtavan porukan kasaan: osallistujia reissulle saatiin mukaan kokonaista 47!

Kohteena on siis yksi Euroopan parhaista surffikohteista, Portugalin länsirannikolla sijaitseva Peniche. Matkaan sisältyy viiden päivän aloittelijoille suunnattu surffauskurssi välineineen sekä majoitukset viikoksi ruokineen. Mä en oo koskaan surffannu, eikä oo kovin moni muukaan reissuun lähtijöistä. Saa nähä, mitä siitäkin tulee... :) Koska jokaista reissua pitää pitkittää äärimmilleen, hommasin lentoni niin, että vietän ennen Penicheen menoa päivän Lissabonissa ja paluumatkalla on päivä aikaa kierrellä Frankfurtia.

Tällä reissulla palaa rahaa todennäkösesti joku n. 900e. Surffikurssi majoituksineen, sapuskoineen ja kaikkineen sekä lennot on yhteensä n. 800e, ton lisäks tuskin tulee kulumaan ihan hirveitä summia. Ehkä.

Intia - 15.4. - 29.4.

Yhden matkan varaaminen ei selvästikään riittänyt matkakuumeen tukehduttamiseksi, pikkuhiljaa lähestyvä pääsiäisloma mietitytti. Meillä on sillon yli viikon mittanen loma eli ihan hyvin aikaa lähteä reissuun! Tutkiskelin lentoja ja etin lämmintä paikkaa, jonne pääsis halvalla tohon aikaan. Intiaan! Kyselin matkaseuraa kaveriporukoista ja pitkän epäröinnin jälkeen Eero teki vihdoin oikeen päätöksen ja lähtee mukaan :) Jee!

Hommattiin ekaks menopaluu-lennot Helsingistä Mumbaihin. Koska Mumbai ei hirveästi kiinnosta ja paikkojen lyhyen tutkimisen jälkeen Kerala ja Goa vaikutti kaikista kiinnostavimmilta paikoilta, ostimme pari sisämaanlentoa helpottamaan pitkien välimatkojen kanssa reissaamista. Mumbaihin saavuttuamme lennämme muutaman tunnin odottelun jälkeen Keralaan. Keralassa kiertelemme todennäköisesti sisämaan upeissa vuoristomaisemissa reilun viikon ajan, jonka jälkeen jatkamme matkaa junalla kohti Goaa. Kuulimme juttua siitä, että Pohjois-Goa on kamala turistihelvetti, josta kannattaa pysyä kaukana. Näin teemme ja suuntaamme Etelä-Goalle, jossa vuorostaan pysyttelemme varmaan meren lähellä. Goalta meillä on lento Mumbain lentokentälle, josta taas on lyhyen odottelun jälkeen lento Suomeen. Intian lennot maksoivat yhteensä vajaat 600 euroa.

Ohessa hyvin epäinformatiivinen ja keskeneräinen suunnitelma-kartta reissusta; aloitetaan etelästä, Keralasta, pohjoisemasta löytyy Goa ja kaikista pohjoisin täppä näyttää Mumbain sijainnin. Semmosta tulossa huhtikuussa!

Kiina-Vietnam - 3.6. - 22.6.

Ei kauaakaan Intian reissujen varailun jälkeen äitini kertoi, miten hänkin tahtoisi lähteä jonnekin kauas reissuun ja kyseli, koska voisin lähteä hänen kanssaan jonnekin. Mulla on jo tulevalle joululomalle suunnitelmaa, syksyllä ei ole lomaa ja seuraavaan pääsiäiseen on liian pitkä aika - kesällä siis, pyh kesätöille! Heitin ideana Kiinan ja lopulta monen mutkan ja suunnitelmantyngän jälkeen päädyimme ostamaan menolennot Helsingistä Shanghaihin ja paluulennot Hanoista, Vietnamista Helsinkiin. Lennot sinne ja takas löyty hieman alle 700 eurolla. Mun lompakko ei tosta tosin paljoa ohentunut, äitialennus <3

Reitissä on vielä mietittävää. Etelä-Kiina on täynnä mahtavia paikkoja, joissa tahtoisi kaikissa käydä. Vaan kolme viikkoa on yllättävän lyhyt aika, välimatkat on pitkiä - ja mikä parasta - kesäkuu on sadekautta. Ohessa tämänhetkinen Google Maps Engine -räpellykseni. Punainen viiva kuvaa reittiä, joka todennäköisesti ainakin tullaan tekemään. Vihreä reitti oli alkuperäistä suunnitelmaa, mutta siellä päin monsuunit losottaa silloin ilmeisesti aika hurjana. On vaikea kuvitella, mitä oikeasti tarkoittaa 35 sentin kuukausittainen sademäärä, ainakin se kuulostaa paljolta. Vertailuks: Tampereella vuoden kostein kuukausi on Elokuu. Sillonkin sataa keskimäärin alle 8 senttiä. Varavaihtoehto eli sininen reitti kulkee huomattavasti kuivempien alueiden kautta. Vielä ei olla päätetty, kumpi reitti valitaan ja ehkä päätetäänkin vasta reissussa säätiedotusten ja fiilisten mukaan. Tai sit mennään johonkin muualle, saa nähdä.

Kiinan maisemat näyttää ainakin reissusuunnittelinan parhaan ystävän, Googlen kuvahaun, kautta ainakin tosi mahtavilta. Vilkaskaapa esim. Huangshan, Yangshuo, Fenghuang ja Vietnamista Ha Long Bay. Ei nää matkakuumetta ainakaan vähennä.

Viisumit, räyh.
Mutta koska elämä ei koskaan saa olla liian helppoa, on matkailijan polulle pitäny kaivaa helvetin syvä kuoppa. Viisumit. Ihan hirveetä säätämistä. Intian viisumihakemusta täyttäessä sitä ihmetteli, miten onkaan maahan kulkeminen pitänyt tehdä vaikeaksi. Viisumihakemus toimitetaan suurlähetystöön kirjattuna kirjeenä. Mukana tulee olla passi, kopio matkavakuutuksesta, kuitti tilisiirrosta, valmis passin palautuskuori, värillinen kuva ja viisumihakemus. Hakemuksessa kyseltiin kaikkea olennaista, kuten sitä, onko mummo Pakistanista tai mitä isäni tekee työkseen. Jaahas. Intian viisumihakemukset saatiin kuitenkin postiin ja Passin viisumeineen pitäs tulla takas 3-4 viikon kuluttua. Itse viisumista piti maksaa etukäteen 50 euroa ja postituksiin tuhlaantui 7,3e kertaa kaks. Valokuva ois maksanu vaikka kuinka paljon, joten pihistelijänä hoidin kuvan kotikonstein itse tulostelemalla, hähä. Toivottavasti vaan kelpuuttavat sen.

Ja entäs Kiina? Luulin, että Intiassa ollaan tarkkoja. Ei olla. Ensinnäkään Kiinan viisumihakemusta ei voi postittaa suurlähetystöön - jonkun täytyy kuskata se miljoonine liitteineen Helsinkiin ja paikan aukioloajatkaan eivät voisi paljoa miellyttävämmät olla; klo 9-11:30 arkisin. Tonne pitää toimittaa passin ja viisumihakemuksen lisäks kopio passista, lentoliput, kopiot hotellivarauksista koko matkan ajalta, matkasuunnitelma, vakuutustodistus ja todistus varallisuudesta, esim. tiliote tai palkkakuitti. Samoin jonkun pitää sit noutaa valmis viisumi byrokratian lonkeroista neljä arkipäivää myöhemmin. Helppoa, kivaa ja ihanaa!

Kiinan viisumeiden kanssa natseillaan ilmeisesti ihan urakalla ja netistä löysin kauhutarinoita siitä, miten monilta on lopulta jäänyt Kiinan reissu väliin, koska viisumia ei ole myönnetty jostain hyvinkin turhasta syystä. Mutta eiköhän me viisumit saada. Hotellivaraukset tässä eniten tuottaa harmaita hiuksia, kun ei yhtään huvittais suunnitella reissua päivän tarkkuudella. Ehkä varataan vaan jostain halvat hotellit, joihin ei oikeasti mennä - eipä varaaminen juuri mitään maksa. Saa nähdä.

Millä rahalla?
Tätä multa kysytään usein. Enkä mä oikeestaan tiedä, ei mulla todellakaan ole erityisen paljoa rahaa. Opintotuesta ei jää mitään käteen, päin vastoin - vuokra on yli kympin enemmän, kuin mitä saan tukia. Raadoin kesällä ahkerasti töissä lähihoitajan alennetulla palkalla ja oon tehny muutamia vuoroja opiskelujenkin ohessa sitäkin alhaisemmalla palkalla. Kun elää säästeliäästi eikä tuhlaa arkena rahaa juuri mihinkään, jää sitä säästöönkin yllättävän paljon ja on sit varaa tehä jotain mahtavaa - eli lähteä reissuun. :)

Tän kevään jälkeen on kyl luultavasti pakko alkaa nostelemaan jo opintolainaa, ens kesänä ei tuu tienattua juuri mitään. Amanuenssin palkalla ei paljoo iloita. Varsinkaan nyt, kun kolmannes kesästä menee reissatessa.

Tunnelmat
Tiiätkö sen matkafiiliksen mikä tulee, kun on ostanu lennot? Haaveiltu matka on vihdoin varmistunu ja on jotain tosi mahtavaa, mitä oottaa. Mutta tää fiilis. Mulla on kolme aivan sikamahtavaa reissuu tulossa muutaman kuukauden sisällä. Mulla on 13 lentoa varattuna. Tää on ihan käsittämätön hieno tunne :D Tästä keväästä taitaa tulla ihan kiva... :)

Penang - Kuala Lumpur - kotimatka

7.1.2014
Viimenen matka ennen kotiinlähtöä! Yhyy! Ostettiin hostellin pitäjille angry birds-karkkeja kiitokseks hyvistä neuvoista :D ja ne nappas meistä lähtiessä vielä kuvan muistoks. Bussimatka Kuala Lumpuriin ostettiin hostellilta, jolloin matka sujuu mutkattomasti ja vaivattomasti hostellin ovelta Kuala Lumpuriin. Todellakin. Minivan tulikin hakemaan sovitusti klo 7:30 hostellilta. Ja teki pienen kierroksen kaupungilla, palaten uudelleen hostellillemme. Ja tehden saman kierroksen uudestaan. Öh. Lopulta päästiin puolessa tunnissa bussiasemalle, josta pääsimme bussiinkin melko nopeasti. Tässä taas oli pientä säätöä - meille ja parille muulle oli annettu samat paikat ja siinähän bussityöntekijöillä riitti ihmettelemistä. Bussi oli kuitenkin upea ja tosi mukava, penkit oli valtavat. Nam.

Kuala Lumpurin hostellille saavuttiin klo 13:30. Bussissa tajuttiin, ettei oltu palautettu Penangin hostellin avaimia. Lähetettiin hostellilta heti pahoitteleva sähköposti (kera hienon kuvan), mutta onneks ne suhtautuki asiaan tosi hyvin eikä ne halunnu mitään korvauksia tai että lähetettäs avaimet takas. :)

Tää ilta kierreltiin ympäri (todella helteistä, myöhemmin todella sateista) Kuala Lumpuria ja ihasteltiin 1900-luvun korkeimpia rakannuksia, Petronas Twin Towereita. Illalla istuskeltiin kadun laidalla, kun porukka pyys meitä viettään iltaa kanssaan ja tutustuttiin muutamaan malesialaiseen ja yhteen ranskalaiseen tyyppiin. Pelailtiin, käytiin baarissa ja hostellin kattoterassilla. Oli kivaa!

8.1.2014
Viimenen päivä reissussa! Yhyy, ei haluu vielä takas Suomeen!

Oltiin sovittu edellisillan porukan kanssa, että nähdään vielä tänä iltana. Saatiin kuitenki viesti, että ne oli ollu autokolarissa ja niiden auto oli lentäny ympäri. Ei ollu käyny kuitenkaan kovin pahasti onneks, mutta ei kuitenkaan päästy enää näkemään.

Viimenen päivä kierreltiin kävellen ympäri kaupunkia ja koitettiin tuhlata viimesiä ringgittejämme tuliaisiin. Illalla käytiin vielä istuskelemassa hostellin kattoterassilla kaljalla. Kuala Lumpurissa oli loppujen lopuks aika vähän nähtävää, onneks ei jätetty sinne enempää aikaa.

9-10.1.2014
Viimesen aamun kunniaks herättiin aikasin ja käytiin vetämässä viimeset paikalliset katukeittiöruuat. Curry Mee riisinuudeleilla ja kaikella epämääräsellä sotkulla oli hyvää!

Lähettiin kävelemään lentokenttäbussille vähän aamuyhdeksän jälkeen. Kuala Lumpurin terminaali oli sikahieno. Tähden muotosen rakennuksen keskellä oli lasiseinien ympäröimä ulkoilma-viidakkoläntti, johon oli tehty pieni polku. Oikein kiva! Täällä odottelu meni aika nopeesti kauppoja läpi kierrellessä.

Noin neljän tunnin lennon jälkeen saavuttiin Guangzhoun lentokentälle Kiinaan nauttimaan yli kuuden tunnin odottelusta. Ajeltiin lelukaupan radio-ohjattavilla autoilla, juotiin pari halpaa kaljaa, pelattiin korttia ja möllittiin hierontatuoleissa. Aika kiva odottelu! Lentomatka Amsterdamiin kesti iloiset 13 tuntia. Henkilökohtaisten koskeusnäyttö-tietokoneiden pelien ja leffojen ansiosta matka meni aika mukavasti, kun koko lentomatkaa ei kuitenkaan saanut nukuttua.

Amsterdamissa odottelua ei ollut kuin kolme ja puol tuntia ja vika lento kaks ja puol tuntia. Tampereelle selvitään n. 36 tunnin matkustuksella.

Olipahan mahtava reissu. Paras reissu ikinä ja ehkä elämäni paras kuukausi.

Georgetown, Pulau Penang

5.1.2014

Saatiin hostellinpitäjiltä tosiaan vinkkejä, mistä löytää parhaat annokset Penangin parhaista aterioista. Aamun skootteriajelut aloitettiinkin etsiytymällä parhaalle Hokkien Mee-katukeittiölle. Tässä herkussa oli mm. kahta erilaista nuudelia, katkarapuja, possua, keitettyä kananmunaa ja mausteinen kastike. Ruoka oli valehtelematta kirkkaasti yks parhaista tähän astisista, eikä sillä ollut hintaa, kuin n. euro.

Seuraavana kohteenamme oli edellispäivän Penang Hillin vieressä oleva Kek Lok Si Temple, eli Kaakkois-Aasian suurin buddhatemppeli. Paikka oli suuruudessaan oikein hieno, mutta ei muuten oikein mitenkään erityinen. Hienon, valtavan katoksen alla istuva pronssinen 30-metrinen Kuan Yin -patsas ja 200 000 kiinalaista lyhtyä olivat kuitenkin upeita.

Temppelin jälkeen kierreltiin viereisessä Air Itamin kaupungissa, syötiin pehmikset ja lähettiin ajamaan kohti etelää ja käärmetemppeliä, jossa kuulemma on valtavasti (päivisin tosin nukkuvia) käärmeitä. Tää paikka oli aika pettymys. Temppeli oli tosi pieni ja muutama käärme nukku katon rajassa lelujen näkösinä. Pihapuut oli tosin upeita kymmenine käärmeineen.

Lämpötilan ollessa yli 30 astetta, meri alkoi jo pikkuhiljaa houkuttaa. Ajeltiin etelärannikolle rantaa (ja ruokaa) etsimään, aluksi tuloksetta - kunnes joku paikallinen neuvoi huonolla englannilla, mihin suuntaan kannattaa ajaa. Pääsimme rannan läheisyyteen, mutta sieltäkään ei löytynyt hyvää rantaa eikä ruokapaikkaa. Taas joku paikallinen, tällä kertaa jopa hyvällä englannilla, auttoi ja vei meidät pientä polkua pitkin vähän syrjäisemmälle rannalle. Upealle sellaiselle. Paikalla oli selvästi paikallisille suunnattu pieni, rähjäinen laksaravintola ja ihana, pieni valkohiekkainen ranta. Laksa on yksi paikallisista herkkuruuista ja on sijoittunut CNN:n "World's 50 Most Delicious Foods" 2011 listalla seitsemänneksi. Annos on kalapohjainen nuudelisoppa, ihan sikahyvä sellainen. Kyl siitä ilolla sen 50 senttiä maksoi! Ruuan jälkeen uitiin hyvän aikaa, uskomattoman lämpimässä vedessä. En uskonut, että merivesi edes vois tuntua niin selkeesti ruumiinlämpöä lämpimämmältä. Huh. Ei se juurikaan virkistäny, mutta kivaa oli!

Loppuilta vietettiin seikkailemalla lätäkön toiselle puolen, 13,5-kilometrisen sillan yli. Mantereen puolella, Butterworthissa on kartan mukaan "Nine Emperor Gods Temple", joka tahdottiin nähdä. Kartta tosin näytti sijainnin useita kilometrejä väärin ja paikalle löydettiin kuitenkin melko helposti kyselemällä liikennevaloissa neuvoa muilta. Temppeli oli ehdottomasti vaivan arvoinen. Ei kovin suuri, mutta sitäkin hienompi. Matkalla takaisin saarelle pysähdyimme sillalle levikkeille katsomaan auringonlaskua.

Iltapala oli kyllä kans melkonen kokemus. Ainakin jälkkärin osalta. Ruuaks vedettiin taas Hokkien Meetä ja jälkkäriks Ice Kacang, aka. jäätäväää paskaa. Todistetusti makeat pavut, maissi, jäätelö, ällöhyytelö, jäähile ja siirapit ei sovi hyvin yhteen. Huh. Paitsi Matin mielestä. Sushijälkkärillä sai onneks taas hyvän maun suuhun!

Hostellimme seinässä on paljon vieraiden kirjoittamia tervehdyksiä, piirtämiä kuvia jne. Tänä iltana mekin saatiin kunnia jättää kädenjälkemme seinään. Ja upea tuli! :)

6.1.2014

Jee, möllipäivä! Palautettiin aamulla skootterit ja muuten koko päivä ollaan syöty, syöty ja syöty. Välillä vähän kierrelty lähialueilla helteessa auringon porottaessa, helteessä vesisateessa ja ostareiden viileydessä. Ja syöty lisää. Illalla etittiin lähikujilta kuuluisia (hienoja!) seinämaalauksia ja istuskeltiin kelluvan kylän laidalla katselemassa mantereelle ja merelle. Huomenna aamulla Kuala Lumpuriin!

Langkawi - Penang

2.1.2014
Skooottereiden palautus klo 12 - aamulla siis vielä hyvin aikaa kiertelyille. Ajeltiin saaren keskiosien vuoristomaisemien kautta kohti Pantai Cenangia, johon skootterit siis piti palauttaa. Matkalla jäätiin lentokentän kiitoradan päätyyn hetkeks kattomaan laskeutuvia lentokoneita. Ikävä kyllä yhtään isoa konetta ei odotellessa tullut, mutta hävittäjä ja pienkone oli hienoja lentäessään matalalta ylitsemme.

Skootterit palautettiin ja mentiin päivän kuumimmaks hetkeks nauttimaan sisätilojen viileydestä - menimme katsomaan mereneläviä UnderWater Worldiin, joka oli jonain vuonna äänestetty Malesian parhaaksi matkakohteeksi. Kalat oli hienoja, paikka oli hieno. Elukoita löyty laidasta laitaan - aksolotleja, haita, pingviinejä... Vaikka mitä!

Ja sitten. Ah. Piiitkäaikainen haaveeni vihdoin toteutui ja mentiin kokeilemaan parasailingia: veneen perässä varjolla lentämistä. Euroopassa toi on ollu aina niin kallista, ettei oo tullu kokeiltua, mutta nyt n. 11 euroa. Kyllä kiitos! Eka mentiin vesiskootterikyydityksellä (hurjaa vauhtia, oli huippua!) läheiselle saarelle, josta lähettiin lentelemään. Menin ensin itekseni (eli sittenkin ohjaajan kanssa), Matti ja Taija perästä toisella varjolla. Matka ei ollu yhtä hurja ku luulin, mutta mahtavaa silti. Maisemat oli tosi upeet. Lentelyn jälkee jäätiin vielä snorklaamaan saarelle - vihdoinkin kirkasta vettä! Koralleja oli hurjasti, kaloja melko vähän. Paluukyyti saatiin moottoriveneellä.

Pyörittiin Cenangissa iltaan asti ja katseltiin (viinipullo kaverina) rannalla auringonlaskua ja viereisen saaren yllä pauhaavaa ukonilmaa. Olipahan taas huikee päivä ja hieno lopetus Lamgkawireissulle.

3.1.2014
Lautta Penangiin lähti 14:30, johon asti pyörimme hotellin lähistöllä. Lauttamatka kesti kolmisen tuntia, ja matkan ajan telkkarista näytettiin leffoja, englanninkielisillä teksteillä. On se matkustus välillä ihan leppoisaakin!

Penang koostuu siis saaresta lähellä Malesian manteretta, ja myös pienestä osasta manteretta. Manteretta ja saarta yhdistää kaksi siltaa: valmiilla on pituutta mukavat 13,5km ja ehkä vielä keskeneräisellä hurjat 24km. Penangin suurin kaupunki on Unescon maailmanperintökohde Georgetown, jossa majailemme. Penang on hyvin tunnettu ruuistaan. Malesiassa on muutenkin sikahyvät ruuat, mutta Penangissa erityisesti ja Malesialaisetkin matkaavat tänne ruokamatkoille - Georgetown on Malesian "ruokapääkaupunki". Täällä on vilkas katukeittiökulttuuri, ja katukeittiöitä onkin aikalailla kaikkialla ja niistä saa aikalailla mitä vaan - pientä ja suurta, makeaa ja suolaista, kylmää ja kuumaa. Kaikki halpaa ja loputtomasti herkkuja. Täällä vois vaikka viihtyä.

Paikka vaikutti heti ensisilmäyksellä tosi viihtyisältä. Ihmiset on mukavia, kadut hienoja ja paljon mielenkiintoisia paikkoja. Hostellimme (House of Journey) on varmasti yksi parhaista, missä olen koskaan ollut. Tää on avattu vasta kuukaus sitten ja omistajat on todella mukavia ja avuliaita. Ollaan saatu jo lyhyessä ajassa valtavasti vinkkejä, mitä kannattaa tehdä, maistaa ja nähdä. Paikka on myös muutenkin tosi hieno ja halpa - sänkyjen natinaa lukuunottamatta aika täydellinen. Ah. Tää ilta meni lähialueita ympäriinsä kävellessä, mm. Little Indiassa.

4.1.2014
Skootterit, jee! Erittäin hyväks liikkumistavaks todettuina, vuokrattiin taas skootterit kaheks päiväks. Vuokraaja oli hyvin mielenkiintoinen persoona, "Happy Tom", jonka koko elämänfilosofia perustui lausahdukseen "don't worryyy", joka kuultiin monesti. :D

Ajeltiin saaren pohjoisrantaa pitkin kansallispuistoon. Sisäänpääsy ei maksanu mitään ja siellä ois ollu vaikka mitä hienoja reittejä, mutta yli 30 asteen helteessä päätettiin jättää ne 10 kilsan vuoristolenkit väliin. Kolmisen kilsan lenkkiimme sisältyi viidakkopolkuja, upea ranta ja mahtava "Canopi Walkway", korkealla puiden seassa kulkeva kävelyreitti, johon piti maksaa viiden ringitin (n. euron) pääsymaksu.

Puistosta jatkoimme matkaa länsirantaa pitkin kohti etelää, ja puolivälissä saarta kävimme hedelmäfarmilla. Siellä (melko kalliilla) vajaan 8 euron pääsymaksulla saimme tosi mielenkiintosen esittelyn eri hedelmäkasveista ja sen jälkeisen hedelmäbuffetin. Jossa sit ahmittiinkin koko rahan edestä, oi että. Harvoin sitä on ollu hedelmä-ähkyssä.

Matka jatkuu, ja vuoristoteillä ajellessamme silmään pisti mutkassa vilahtanut vesiputous - U-käännös, skootterit parkkiin ja vesiputoukselle! Siellä oli muutama paikallinen nuori uimassa, mentiin mukaan pulikoimaan ja seisomaan vesiputouksen alle vähäks aikaa. Aika virkistävää vaihteeks uida viileässä vedessä! Kaukana toikin oli kyllä vielä kylmästä.

Illaks suunnattiin Georgetownin lähelle, Penang Hillin huipulle hienollla kiskoköysirata-junalla. Matka huipulle n. 800 metrin korkeuteen ja takas makso reilut 3e. Ylhäältä oli hienot maisemat, mutta pilvisen sään takia auringonlasku oli vähän laimea. Mutta kannatti käydä!

Krabi - Langkawi

30.12.2013
Aikanen herätys, kaupasta aamupalaa ja klo 7 minibussilla kohti Malesian rajaa. Ainakin melkein. Bussi tuli puol tuntia myöhässä, lähes täytenä. Parin seuraavan pysähdyksen aikana bussi täytty kokonaan, eikä kaikki mahtuneet kyytiin. Taaskaan sanaakaan ei sanottu englanniks, meidät heitettiin toiseen minibussiin ja matka kohti Thaimaan rajakaupunkia, Satunia kohti. Muutaman tunnin ajon jälkeen pysähdyttiin jonnekin, jossa odottelimme jotain ehkä puol tuntia. Saapui toinen minivan, jolla matkattiin perille. Passit leimattiin, poistuttiin maasta ja hypättiin lauttaan. Malesiaan päästiin paikallista aikaa puol viiden maissa. Hämmentävää, että länteen päin siirryttäessä kelloja siirrettiinkin tunnilla eteenpäin.  Rajanylitys oli tosi simppeli, näytettiin vaan passia, joka leimattiin. Ei mitään muuta. Satamasta mentiin hotellille kävellen, n. 3km matka.

Malesia vaikuttaa ensisilmäyksellä oikein kivalta maalta. Ruoka on hyvää, ohikulkijat tervehtii ja herkut on halpoja. Mulle tuli isona yllätyksenä, että tää on muslimimaa. Illalla ei ehditty vielä kovin paljoa tutustua saareen. Käveltiin paljon lähiympäristössä, muttei sen kummempaa. Ajateltiin vuokrata taas skootterit pariks päiväks, että pääsis näkemään saarta eri puolilta :)

31.12.2013
Skoottereita metsästämään! Saatiin tietää, että niitä ei vuokrata lähialueilla, joten otimme taksin saaren turistikaupunkiin, Pantai Cenangiin. Saarella ei tosiaan ole julkista liikennettä, joten liikkua pitää joko taksilla tai jollain omalla kulkuvälineellä. Muutaman mutkan ja säätämisen jälkeen vihdoin saatiinkin skootterit alle ja lähdettiin kiertämään saaren länsipuolta.

Ekana kohteena meillä oli Langkawi Cable Car eli parin kilometrin mittainen gondolihissi, jolla pääsee 700 metriä korkean vuoren huipulle. Linja on yks jyrkimmistä maailmassa ja maisemat oli kyl upeita. Ylhäällä ois kans ollu hieno SkyBridge-silta parin vuorenhuipun välissä, joka oli ikävä kyllä suljettu huoltotöiden takia. Ylhäältä nähtiin hieno, kivikloreunainen saari uimarannan lähellä. Se näytti hyvältä snorklauspaikalta ja suuntasimme seuraavaks sinne, eli Pantai Kok:ille. Ikävä kyllä vesi oli sameaa ja mitään ei näkynyt. Eli toiselle rannalle siis! Luoteisosassa saarta on Temurun Waterfall ja Pantai Pebble. Vesiputous näytti taas, kuinka sadekaudella mstkustaminen vois olla ihan hienoakin - valtavaa kiviseinämää pitkin valuva pieni puro ois voinu olla hienompikin. Ranta oli edellistäkin sameampi, ja matka jatkuu. Päivä alkoi olla jo pitkällä ja ajelimme saaren poikki takaisin Hotellille, josta lähdimme vähäksi aikaa kiertelemään keskustan kauppoja. Vuoden vaihtumista seurattiin pääkaupungin, Kuahin, rannalta. Ilotulitus oli hieno, vaikkakin pienehkö. Paikalla oli myös markkinat, laulu- ja tanssiesiintyjiä ja vaikka mitä.

1.1.2014
Jee, hyvää uuttavuotta kaikille! :)

Tänään kierrettiin saaren toinen puoli, itäpuoli. Ekaks mentiin Gunung Rayalle eli saaren korkeimmalle kohdalle. Vuoristotietä skootterilla ajaessa huomas, miten nopeesti lömpötila laskee ylöspäin mentäessä - alhaalla oli tukahduttavan kuuma ja ylhäällä tuulessa tuli kylmä. Vuoren huipulla on näköalatorni, josta näkee koko saaren. Juotiin siellä teet ja lähdettiin takas alas käristymään. Tanjung Rhu -ranta on saaren koillisosassa. Mentiin sinne siinä toivossa, että siellä vois snorklailla - turha toivo, vesi oli turhan sameaa sielläkin. Maisemat oli kyl tosi upeet ja ranta oli sikahieno. Rannan toiseen päähän laskee joki ja virtaus oli yllättävän voimakas. Virtaavassa vedessä oli kiva uida! Tanjung Rhu on yksityisaluetta ja sinne ajaessa meidän piti allekirjoittaa paperit, joissa sitouduimme noudattamaan lähes kahtakymmentä asiaa, jotta alue pysyisi siistinä ja kauniina.

Seuraavaks lähettiin ajamaan saaren itäpupuolta pitkin etelään, poiketen matkalla "Black Sand Beach":illa, jonka hiekks ei kyllä ollut kovin mustaa. Käytiin myös Wildlife Parkissa, joka oli hieno. Opiskelijoina saatiin halvat lastenliput sisään. Paikka ei ollut kovinkaan suuri, mutta siltikin hieno! Elukoita löyty apinoista papukaijoihin, krokotiileja, käärmeitä, vaikka mitä.

Iltapala haettiin taas paikallisesta nightmarketista, josta sai vaikka mitä herkkuja. Päällimmäisenä jäi mieleen sokerilla, pähkinöillä, maissilla ja voilla täytetty lettu. Nam!